Odotathan vielä hetken.

Instagram

  • Somen aitous on herättänyt keskustelua paljon. En näe kuvien muokkaamisessa mitään väärää, kunhan siinäkin pysyy järki kädessä. Se, että haluaa poistaa otsassa olevan jättifinnin, joka siinä ei muutenkaan aina ole, on ihan ok. Siinä vaiheessa kun oma kuva muokataan jonnekin ihan toiseen paikkaan kuin missä se on otettu, raja menee yli.

Ensimmäistä kuvaa olen muokannut. Olen muokannut kuvassa valotuksia, värisävyjä ja lisännyt filterin. Ensimmäiseksi muokkasin puhelimen Lightroomissa valotuksia ja sävyjä. Sitten lisäsin VSCO:n filtterin. Lopuksi säädin vielä valotuksia yms. Instan omalla editorilla. Toinen kuva on täysin muokkaamaton.

Kaipaan enemmän keskustelua mediakriittisyydestä. Toivoisin, että ymmärrettäisiin ilman, että avataan kaikki mitä kuvissa on muokattu, kuvien olevan käsiteltyjä, eivätkä edusta 100% aitoa tilannetta. 
Mediakriittisyys ei tarkoita sitä, että kritisoidaan käsiteltyjä kuvia käsittelyn vuoksi, vaan että ymmärretään niiden olevan käsiteltyjä, eikä sen vuoksi vastaa täysin todellisuutta.
  • Ihastuin Uunifetapastaan sen maun ja erityisesti helppouden vuoksi.
💚
Kaipasin sen rinnalle vaihtelua, joka olisi kuitenkin yhtä helppoa valmistaa, jolloin syntyi resepti Vihreään uunifeta-pastaan.
💚
Resepti löytyy nyt blogista👉🏻 Suora linkki profiilissa
  • Parikymppisenä olin varma, että tässä vaiheessa minulla olisi jo ura hyvässä putkessa, oma talo, lapsia ja hyvä mies rinnalla. Mitään näistä ei tällä hetkellä ole, ja en tiedä koenko nyt jotain ikäkriisiä.
🔸️
Parin viikon päästä tulee 35 täyteen ja tavallaan elämä on siinä vaiheessa kuin se on monella kymmenen vuotta nuoremmalla. Toisaalta noiden kymmenen vuoden aikana olen kokenut paljon sellaisia asioita, joista monella kaksvitosella ei ole hajuakaan. Kokemukset ovat olleet niin hyviä kuin pahojakin, opettavaisia, mutta myös viihdyttäviä.
🔸️
Tunnen kuitenkin jonkinlaista epäonnistumista, vaikka samaan aikaan tiedosta, että olen omista lähtökohdistani pärjännyt erinomaisesti. En tiedä johtuuko tämä epäonnistumisen tunne siitä millaisia odotuksia yhteiskunnalla on vai johtuuko se siitä millaisia odotuksia itselläni oli parikymppisenä.
🔸️
Toisaalta jossain määrin nuo parikymppisen unelmat on muuttuneet. Mukaan on tullut realismi. Helsingistä tuskin koskaan tulen taloa saamaan (koska hinta), ja nykyään haaveilenkin omasta talosta Italiasta, viinitarhojen keskeltä. Lapsia en tiedä tulisinko koskaan saamaan, vaikka olisikin muuten lähtökohdat siihen, sekin on ok. Jos minut on tarkoitettu äidiksi, tulen äidiksi jollain tavalla. Jos ei ole tarkoitettu, sekin on ok. Tavallaan löysin elämäni miehen, mutta elämä tuli meidän väliin. Välillä koen elämälle siitä katkeruutta, mutta lopulta se katkeruus on vain minulta pois, joten sekin on turhaa.
🔸️
Pitää vain elää hetki kerrallaan, asioihin voi pyrkiä, mutta sen jos minkä olen oppinut, että elämää ei voi suunnitella.
🔸️
Kokeeko kukaan muu paineita yhteiskunnan odotuksista?
  • Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille!
🍓
Itse muistelen mielessäni äitiäni ja isoäitiäni, joka oli käytännössä äitini, ja mahdollistan töissä äideille ilon ja onnen hetkiä.
🍓
Toivottavasti kaikkien äitien aamu on alkanut hyvin harmaasta aamusta huolimatta. Parasta väriterapiaa harmautta vastaan on värikäs ruoka. Hyvä ruoka, parempi mieli ja siihen kun vielä yhdistää värit, harmauskaan ei haittaa niin paljoa.
  • Olisinpa valmistujaispäivän aamuna herännyt ilosta hyppien, mutta ennen kuin se edes tuli mieleeni, oli siellä pyörinyt monta muuta ajatusta.
▫️▫️
Kuvittelin tässä valmistuessani olevani onneni kukkuloilla, mutta vieläkään en koe mitään erityistä iloa. Ehkä tämän kaiken tunteettomuuden takana on pelko työllistymisestä.
▫️▫️
En minä pelkällä fysioterapeutin tutkinnolla mitään tee, eikä tällä kaikella työllä ole merkitystä, jos en pääse töihin. Vasta siinä vaiheessa, kun on työpaikka, voin sanoa valmistuneeni.
▫️▫️
Se palo, joka on aitoa unelmaa kohtaan, ei anna mahdollisuutta luovuttaa.
▫️▫️
Blogissa koko tarina kaikkineen vastoinkäymisineen unelman eteen työskentelemisestä.
👉🏻Suora linkki profiilissa.
🦄
  • Ensimmäinen aamu virallisesti fysioterapeuttina alkoi Vapun teeman mukaisesti munkkikahveilla saarimaisemissa. 🎉
Tänään juhlimiset on maltilliset, ehkä vähän simaa ja kakkua. Huomenna työpäivä, mutta ei vielä fyssarina.
🎉
Illalla blogi päivittyy ajatuksilla omien asenteiden ja pelkojen voittamisesta sekä mitä nyt valmistumisen jälkeen.
  • Tänään on avattu terassikausi grilliruuan ja sangrian kera.
🍹🥩
Vielä piti farkkutakki pitää päällä, mutta enää ei tarvitse odottaa pitkään, että senkin saa jättää kotiin.
☀️🕶
  • Viimeinen viikko menossa sairaslomaa. 🙌🏻 Tänään oli ihana jumpata, kun salin kattoikkunasta paistoi aurinko. Ihan kuin olisi ollut ulkona.☀️☀️
🔸️
Sen neljän viikon aikana, kun makasin 99% vain kotona, kaikki normaalit rutiinit katosi. Olen nyt yrittänyt saada liikunnasta taas rutiinin. Vaikka treenit ovat vielä melko kevyitä, niin kun nyt käyn säännöllisesti ja riittävän usein liikkumassa, on tapa helpompi pitää yllä sitten arjessakin.
🔸️
Sain muuten viestin, että miten voin olla salilla, kun olen sairaslomalla. Ihan vaan selvennykseksi, että ennen kuin voin palata töihin, pitää tuota leikkattua nilkkaa vahvistaa, jotta se kestää työskentelyn.
🌴🌴
Summer came in the gym.☀️☀️
  • Tällä hetkellä haaveilen vain olemisesta jossain missä palmut humisevat ja aallot liplattaa rantaan. Eikä tuore kookosjuoma haittaisi ollenkaan.
🥥🌴🥥
Todellisuudessa nyt ahdistaa tietämättömyys tulevasta ja sen seurauksena tuleva epävarmuus. Kesän työtilanne on vielä hyvin avoinna, enkä sen vuoksi uskalla pahemmin mitään lomiakaan suunnitella. Juhannuksena kyllä kutkuttaisi lähteä Barcelonaan.
🥥🌴🥥
Onko kenelläkään kokemuksia juhannuksen ajasta Barcelonassa?
  • Kymmenisen vuotta sitten, tai no ei nyt ihan kymmentä vuotta, mutta useampi vuosi sitten olisin ollut kirjoittamassa poliittisesta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta innoissani. Tänä päivänä äänestin, koska koin sen olevan velvollisuus. En usko, että äänelläni on mitään todellista merkitystä. Vielä neljä vuotta sitten äänestin, koska uskoin, että äänestämällä voin vaikuttaa siihen millaisessa yhteiskunnassa voisin elää.
📣
En tiedä enää, että onko koko äänestys ja vaikuttaminen vain pelkkää sanahelinää ilman mitään todellista merkitystä. Kunpa voisin sanoa, että äänestämällä voit vaikuttaa, mutta todellisuudessa en tiedä voitko vaikuttaa. Äänestin, koska ajattelen, että eipä se hirveästi ottanut, vaikka ei annakaan.
📣
Ja vinkkinä, jos omaan ehdokkaan löytäminen on haasteellista, kannattaa valita puolue. Niin minäkin tein. Valitsin puolueen, joka lähinnä vastaa omia arvojani ja sieltä valitsin ehdokkaan ammatin ja sukupuolen perusteella.
📣
Blogissa enemmän ajatuksia tulevista vaaleista 👉🏻 suora linkki profiilissa.
🔸️🔸️
“We do not need magic to transform our world. We carry all of the power we need inside ourselves already.” – J.K. Rowling
  • Äägh, nyt meinaa mielen vallata negatiiviset ajatukset. Tietysti silloin kun en päässyt liikkumaan, ulkona oli mitä parhain sää. Ja nyt kun pystyisin olemaan ulkona, taivaalta tulee jotain p**kaa.
🕳
Päätin taistella näitä ajatuksia vastaan ensin herkkuaamupalalla ja vähän myöhemmin kampaajalla hemmottelulla.
🕳
Yksi asia mitä olen oppinut, että vaikka negatiivisia ajatuksia ei saa täysin pois (eikä tarvitsekaan saada, sillä ne kuuluvat elämään), lisäämällä positiivisia asioita elämään, ei negatiivisille asioille jää yhtä paljon tilaa.
🍓🍓
Good food, good mood!

Follow Me!

  • 2 Suosikkikahvilaa Helsingissä

     

    Kahvilat ovat minulle ensisijaisesti työskentelypaikkoja, mutta hyvässä kahvilassa viihdyn muulloinkin. Kahviloiden suhteen olen hieman nirso. Olen löytänyt kahvilat vasta parin viimeisten vuosien aikana, jolloin yhä enemmän on tullut omanäköisiä kahviloita. Sitä ennen minusta tuntui, että kahvilat muistuttivat enemmänkin henkilöstöruokaloita. Niistä tuntui puuttuvan sielu, joka minua inspiroivalla ympäristöllä täytyy olla.


     

    Herkullinen Brooklyn Cafe

     

    Ensimmäinen suosikkikahvilani on Punavuoressa sijaitseva Brooklyn Cafe. Täällä en niin usein käy, sillä sijainti on vähän syrjässä, mutta tänne menen yleensä ihan varta vasten. Brooklyn Cafe on kentien tunnetuin kuppikakuistaan. Ehdottomasti suosikkikuppikakkuni on Red Velvet, jotka vievät kielen mennessään. Kuppikakun seuraksi valitsen usein cappuchinon, joka on aina niin kauniiksi tehty. Kuppikakkujen lisäksi tarjolla on suolaisia bageleitä, toasteja ja lounasaikaan saa myös keittoa.

     

    Alkujaan kahvila oli hyvin pieni, ainoastaan muutama pöytä, mutta nyt on laajentunut suuremmaksi. Silti pöytiä pitäisi olla enemmän, sillä kahvila on varsinkin viikonloppuisin ja iltapäivisin täynnä. En ole koskaan jäänyt kuitenkaan ilman istumapaikkaa, mutta mieleisintä paikkaa en välttämättä saanut. Tämä on yksi suosikkityöskentely kahviloistani, mutta ruuhka-aikana työrauhaa kaipaavalle tämä ei ole oikea paikka. Palvelukieli kahvilassa on amerikkalaiseen tyyliin englanti, mutta suomellakin pärjää.

     

    Fredrikinkatu 19
    Ma-Pe 7:30-19
    La 9-17:30
    Su 10:30-17:30

     
    P3032940
    DSC_0268
    P3032950
     

    Boheemi Roasberg

     

    Toinen suosikkikahvilani on ihan Rautatieaseman vieressä sijaitseva Roasberg. Tämä on erityisesti ”etätoimistoni”, jonne helposti suhautan kotoa junalla. Kotona netti tökkii ihan kunnolla, ja jonnekin toimivan netin ääreen on päästävä työskentelemään. En ole ainoa, joka on löytänyt tämän etätoimiston. Olen monta kahvilaa Helsingissä testannut työskentelypaikkana, ja kovin montaa hyvän duuni fiiliksen kahvilaa en ole löytänyt.

     

    Roasbergin rytmikkään loungemusiikin tahtiin ajan kulua ei huomaa (nytkin olen istunut kolmisen tuntia jo koneella, vaikka tuntuu, että juuri tulin tänne). Musiikilla on minulle suuri merkitys työskentelypaikkaa valitessa, ei saa olla liian ”jumputtava”, muttei biittiä pitää olla, jotta tahti pysyy yllä. Arkisin päiväaikaan täällä joka toisella onkin läppäri edessä, mutta viikonloppuisin ja ilta-aikaan meno on rennompi. Tuolloin kahvila on todella täynnä, joten paikkaa saattaa joutua odottamaan. Tilaa kahvilassa on kuitenkin hyvin kahdessa eri kerroksessa.

     

    Rakastan sitruunanruoho-teetä, jota muualta en ole vielä löytänyt ja herkkupäivinä saatan valita palan raakakakkua. Henkilökunta osaa myös tehdä hyvät erikoiskahvit, eikä hintatasoa eroa yleisestä pääkaupunkiseudun hintatasosta.

     

    Mikonkatu 13
    Ma-To 8-23
    Pe 8-24
    La 10-24
    Su 10-22

     
    2018-03-12 10.33.37 1 (1)
    2018-03-12 08.37.29 1
    2018-03-12 08.41.11 1
    2018-03-12 08.37.28 2
     

    Mitkä teidän suosikkikahviloita ovat?
  • Joko luit nämä postaukset

    4 Comments

  • Avatar
    Reply Priska 12.3.2018 at 19:46

    Tuo on niin totta, että vasta viime vuosina kahviloihin on alkanut tulla “sitä jotain” eli juurikin tuo tunnelma! Kivassa kahvilassa viihtyy vaikka koko päivän läppärin kanssa, kun tuntuu, että aika ihan hujahtaa ohi. Itselleni tulee aina välillä työreissuja Helsinkiin ja usein aikaa pitäisi saada kulumaan ennen junan lähtöä tms. Siispä tuo Rosberg menee seuraavalla kerralla testiin, kiitti vinkistä! 🙂

  • Avatar
    Reply Henna 12.3.2018 at 20:52

    Helsingissä mulla ei oo mitään suosikkia, joten siksi tää olikin oikein kiva postaus lukea 🙂 Siellä suunnalla tulee kuitenkin käytyä säännöllisen epäsäännöllisesti! Varmasti tulee näitä sun suosikkeja siis jossain kohtaa testattua 🙂

  • Avatar
    Reply tuulanneli 13.3.2018 at 10:00

    Kiitos näistä vinkeistä isolle kirkolle 🙂
    Täällä Vaasassa suosikkipaikkani on Raawka mutta nyt en ole paljoa ehtinyt käydä kaupungilla.
    Tuo on jännää, että kahvila on työskentelypaikka, itse osaan parhaiten tehdä töitä kotona.

  • Avatar
    Reply Mere 14.3.2018 at 17:42

    Hyvät kahvilavinkit on aina kullanarvoisia! Nämä menee testiin kun seuraavan kerran olen Helsingissä 🙂

  • Leave a Reply