Odotathan vielä hetken.

Instagram

  • Somen aitous on herättänyt keskustelua paljon. En näe kuvien muokkaamisessa mitään väärää, kunhan siinäkin pysyy järki kädessä. Se, että haluaa poistaa otsassa olevan jättifinnin, joka siinä ei muutenkaan aina ole, on ihan ok. Siinä vaiheessa kun oma kuva muokataan jonnekin ihan toiseen paikkaan kuin missä se on otettu, raja menee yli.

Ensimmäistä kuvaa olen muokannut. Olen muokannut kuvassa valotuksia, värisävyjä ja lisännyt filterin. Ensimmäiseksi muokkasin puhelimen Lightroomissa valotuksia ja sävyjä. Sitten lisäsin VSCO:n filtterin. Lopuksi säädin vielä valotuksia yms. Instan omalla editorilla. Toinen kuva on täysin muokkaamaton.

Kaipaan enemmän keskustelua mediakriittisyydestä. Toivoisin, että ymmärrettäisiin ilman, että avataan kaikki mitä kuvissa on muokattu, kuvien olevan käsiteltyjä, eivätkä edusta 100% aitoa tilannetta. 
Mediakriittisyys ei tarkoita sitä, että kritisoidaan käsiteltyjä kuvia käsittelyn vuoksi, vaan että ymmärretään niiden olevan käsiteltyjä, eikä sen vuoksi vastaa täysin todellisuutta.
  • Ihastuin Uunifetapastaan sen maun ja erityisesti helppouden vuoksi.
💚
Kaipasin sen rinnalle vaihtelua, joka olisi kuitenkin yhtä helppoa valmistaa, jolloin syntyi resepti Vihreään uunifeta-pastaan.
💚
Resepti löytyy nyt blogista👉🏻 Suora linkki profiilissa
  • Parikymppisenä olin varma, että tässä vaiheessa minulla olisi jo ura hyvässä putkessa, oma talo, lapsia ja hyvä mies rinnalla. Mitään näistä ei tällä hetkellä ole, ja en tiedä koenko nyt jotain ikäkriisiä.
🔸️
Parin viikon päästä tulee 35 täyteen ja tavallaan elämä on siinä vaiheessa kuin se on monella kymmenen vuotta nuoremmalla. Toisaalta noiden kymmenen vuoden aikana olen kokenut paljon sellaisia asioita, joista monella kaksvitosella ei ole hajuakaan. Kokemukset ovat olleet niin hyviä kuin pahojakin, opettavaisia, mutta myös viihdyttäviä.
🔸️
Tunnen kuitenkin jonkinlaista epäonnistumista, vaikka samaan aikaan tiedosta, että olen omista lähtökohdistani pärjännyt erinomaisesti. En tiedä johtuuko tämä epäonnistumisen tunne siitä millaisia odotuksia yhteiskunnalla on vai johtuuko se siitä millaisia odotuksia itselläni oli parikymppisenä.
🔸️
Toisaalta jossain määrin nuo parikymppisen unelmat on muuttuneet. Mukaan on tullut realismi. Helsingistä tuskin koskaan tulen taloa saamaan (koska hinta), ja nykyään haaveilenkin omasta talosta Italiasta, viinitarhojen keskeltä. Lapsia en tiedä tulisinko koskaan saamaan, vaikka olisikin muuten lähtökohdat siihen, sekin on ok. Jos minut on tarkoitettu äidiksi, tulen äidiksi jollain tavalla. Jos ei ole tarkoitettu, sekin on ok. Tavallaan löysin elämäni miehen, mutta elämä tuli meidän väliin. Välillä koen elämälle siitä katkeruutta, mutta lopulta se katkeruus on vain minulta pois, joten sekin on turhaa.
🔸️
Pitää vain elää hetki kerrallaan, asioihin voi pyrkiä, mutta sen jos minkä olen oppinut, että elämää ei voi suunnitella.
🔸️
Kokeeko kukaan muu paineita yhteiskunnan odotuksista?
  • Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille!
🍓
Itse muistelen mielessäni äitiäni ja isoäitiäni, joka oli käytännössä äitini, ja mahdollistan töissä äideille ilon ja onnen hetkiä.
🍓
Toivottavasti kaikkien äitien aamu on alkanut hyvin harmaasta aamusta huolimatta. Parasta väriterapiaa harmautta vastaan on värikäs ruoka. Hyvä ruoka, parempi mieli ja siihen kun vielä yhdistää värit, harmauskaan ei haittaa niin paljoa.
  • Olisinpa valmistujaispäivän aamuna herännyt ilosta hyppien, mutta ennen kuin se edes tuli mieleeni, oli siellä pyörinyt monta muuta ajatusta.
▫️▫️
Kuvittelin tässä valmistuessani olevani onneni kukkuloilla, mutta vieläkään en koe mitään erityistä iloa. Ehkä tämän kaiken tunteettomuuden takana on pelko työllistymisestä.
▫️▫️
En minä pelkällä fysioterapeutin tutkinnolla mitään tee, eikä tällä kaikella työllä ole merkitystä, jos en pääse töihin. Vasta siinä vaiheessa, kun on työpaikka, voin sanoa valmistuneeni.
▫️▫️
Se palo, joka on aitoa unelmaa kohtaan, ei anna mahdollisuutta luovuttaa.
▫️▫️
Blogissa koko tarina kaikkineen vastoinkäymisineen unelman eteen työskentelemisestä.
👉🏻Suora linkki profiilissa.
🦄
  • Ensimmäinen aamu virallisesti fysioterapeuttina alkoi Vapun teeman mukaisesti munkkikahveilla saarimaisemissa. 🎉
Tänään juhlimiset on maltilliset, ehkä vähän simaa ja kakkua. Huomenna työpäivä, mutta ei vielä fyssarina.
🎉
Illalla blogi päivittyy ajatuksilla omien asenteiden ja pelkojen voittamisesta sekä mitä nyt valmistumisen jälkeen.
  • Tänään on avattu terassikausi grilliruuan ja sangrian kera.
🍹🥩
Vielä piti farkkutakki pitää päällä, mutta enää ei tarvitse odottaa pitkään, että senkin saa jättää kotiin.
☀️🕶
  • Viimeinen viikko menossa sairaslomaa. 🙌🏻 Tänään oli ihana jumpata, kun salin kattoikkunasta paistoi aurinko. Ihan kuin olisi ollut ulkona.☀️☀️
🔸️
Sen neljän viikon aikana, kun makasin 99% vain kotona, kaikki normaalit rutiinit katosi. Olen nyt yrittänyt saada liikunnasta taas rutiinin. Vaikka treenit ovat vielä melko kevyitä, niin kun nyt käyn säännöllisesti ja riittävän usein liikkumassa, on tapa helpompi pitää yllä sitten arjessakin.
🔸️
Sain muuten viestin, että miten voin olla salilla, kun olen sairaslomalla. Ihan vaan selvennykseksi, että ennen kuin voin palata töihin, pitää tuota leikkattua nilkkaa vahvistaa, jotta se kestää työskentelyn.
🌴🌴
Summer came in the gym.☀️☀️
  • Tällä hetkellä haaveilen vain olemisesta jossain missä palmut humisevat ja aallot liplattaa rantaan. Eikä tuore kookosjuoma haittaisi ollenkaan.
🥥🌴🥥
Todellisuudessa nyt ahdistaa tietämättömyys tulevasta ja sen seurauksena tuleva epävarmuus. Kesän työtilanne on vielä hyvin avoinna, enkä sen vuoksi uskalla pahemmin mitään lomiakaan suunnitella. Juhannuksena kyllä kutkuttaisi lähteä Barcelonaan.
🥥🌴🥥
Onko kenelläkään kokemuksia juhannuksen ajasta Barcelonassa?
  • Kymmenisen vuotta sitten, tai no ei nyt ihan kymmentä vuotta, mutta useampi vuosi sitten olisin ollut kirjoittamassa poliittisesta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta innoissani. Tänä päivänä äänestin, koska koin sen olevan velvollisuus. En usko, että äänelläni on mitään todellista merkitystä. Vielä neljä vuotta sitten äänestin, koska uskoin, että äänestämällä voin vaikuttaa siihen millaisessa yhteiskunnassa voisin elää.
📣
En tiedä enää, että onko koko äänestys ja vaikuttaminen vain pelkkää sanahelinää ilman mitään todellista merkitystä. Kunpa voisin sanoa, että äänestämällä voit vaikuttaa, mutta todellisuudessa en tiedä voitko vaikuttaa. Äänestin, koska ajattelen, että eipä se hirveästi ottanut, vaikka ei annakaan.
📣
Ja vinkkinä, jos omaan ehdokkaan löytäminen on haasteellista, kannattaa valita puolue. Niin minäkin tein. Valitsin puolueen, joka lähinnä vastaa omia arvojani ja sieltä valitsin ehdokkaan ammatin ja sukupuolen perusteella.
📣
Blogissa enemmän ajatuksia tulevista vaaleista 👉🏻 suora linkki profiilissa.
🔸️🔸️
“We do not need magic to transform our world. We carry all of the power we need inside ourselves already.” – J.K. Rowling
  • Äägh, nyt meinaa mielen vallata negatiiviset ajatukset. Tietysti silloin kun en päässyt liikkumaan, ulkona oli mitä parhain sää. Ja nyt kun pystyisin olemaan ulkona, taivaalta tulee jotain p**kaa.
🕳
Päätin taistella näitä ajatuksia vastaan ensin herkkuaamupalalla ja vähän myöhemmin kampaajalla hemmottelulla.
🕳
Yksi asia mitä olen oppinut, että vaikka negatiivisia ajatuksia ei saa täysin pois (eikä tarvitsekaan saada, sillä ne kuuluvat elämään), lisäämällä positiivisia asioita elämään, ei negatiivisille asioille jää yhtä paljon tilaa.
🍓🍓
Good food, good mood!

Follow Me!

  • Kun työelämä pelottaa

     

    Valmistuminen lähestyy, eikä jäljellä ole enää kuin loppupuristus: opinnäytetyön viimeistely ja neljän viikon harjoittelu. Sen myötä myös työllistyminen on alkanut mietityttämään entistä enemmän. Millaiseen työpaikkaan haluan töihin?

    Mitä enemmän olen työpaikkoja nähnyt, niin harjoitteluissa kuin entisissä työpaikoissa, olen huomannut työssä viihtymisen heikentyneen koko ajan enemmän ja enemmän. Työpaikoilla on yhä enemmän henkilöitä, jotka purkavat toisiin omaa pahaa oloaan. Enkä usko, että tilannetta selittää pelkästään kyseisten ihmisten luonteenpiirteet. Muutama kyllä voi olla perusluonteeltaan kusipää, mutta siinä määrin missä olen työpahoinvointia nähnyt ei sillä voi selittää.

     

    Mikä sitten saa ihmiset voimaan töissä niin huonosti, että tartuttavat sen kaikkiin muihinkin ympärillä? Miettiessäni tällaisia henkilöitä, joita omassa työelämässä olen nähnyt, osalla taustalla on varmasti ollut henkilökohtaisen elämän haasteita, jotka sitten on purettu töissä täysin ulkopuolisiin. Sen lisäksi yhtenä suurimpana tekijänä on ollut huono johtajuus.

     
    työhyvinvointi2
     

    Ihmisten johtamisen vaikeus

     

    Ihmisten johtaminen on vaikeaa. Jokainen työntekijä on oma persoonansa omine kokemuksineen. Johtajan tulisi johtaa työyhteisöä niin, että jokaisella olisi tilaa olla oma itsensä toisia kunnioittaen. Jos toisen kanssa ei olisi asioista samaa mieltä, tulisi niistä pystyä keskustelemaan. Mitä suuremmat ristiriidat henkilöiden välillä on sitä, enemmän johtajuus korostuu. Silloin johtajan tulisi mahdollistaa keskusteluyhteys henkilöiden välillä. Valitettavan usein olen kuitenkin nähnyt sitä, että johtajat tässä tilanteessa piiloutuvat, eivätkä kanna heille kuuluvaa vastuuta. Lopulta tilanne on saattanut kärjistyä niin pahaksi, että koko työyhteisö voi todella huonosti.

     

    Huonoa johtamista olen valitettavasti nähnyt yhä enemmän ja se onkin saanut miettimään, että haluanko edes itselleni johtajaa vai haluanko itse olla itseni johtaja? Muiden johtajuus ei ole tavoitteenani, vaikka kunnianhimoinen olenkin. Itseni johtajana pääsisin kenties parhaiten kunnianhimoani toteuttamaan, mutta sen tuoma epävarmuus pelottaa.

     

    Luulen, että 35 vuoden päästä ei enää eläkettä ole olemassa

     

    Huonosta työhyvinvoinnista henkii myös se, että lähes jokainen, joka on siirtynyt työelämästä yrittäjäksi, sanoo sen olleen paras ratkaisu. Monella taustalla on ollut juuri näitä yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat tehneet työssä jatkamisen mahdottomaksi. Ennen tuntui, että tällaisiin tilanteisiin oli ratkaisuna vaihtaa työpaikkaa, mutta nykyään tuntuu, ettei ruoho ole näissä tapauksissa vihreämpää aidan toisella puolella. Nyt ainut ratkaisu taitaa olla siirtyä itselleen töihin. Silloin saa työskennellä juuri sellaisen johtajan alaisuudessa kuin haluaa.

     

    Onko yhteiskunta työelämän puolella?

     

    Hallitus puhuu miten he pyrkivät edistämään yrittäjyyttä, mutta todellisuudessa nämä pyrkimykset tuntuvat kohdistuvat käytännössä täysin keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Pienyrittäjän elämä on edelleen epävarmaa. Jos yrityksellä menee hetkellisesti hiljaisemmin, eikä kassa virta riitä tuomaan leipää pöytään, ei yrittäjällä ole samanlaista työttömyysturvaa kuin työntekijällä.

     

    Asiat eivät koskaan ole menneet täysin niin kuin olen niiden kuvitellut menevän. Välillä se on ollut hyvä asia ja välillä ei niin hyvä.

     

    Ison osan kassavirrasta vie erilaiset lakisääteiset maksut. Veroja maksaisin ihan mielelläni, jos niillä oikeasti pyrittäisiin takaamaan kaikille tasavertaiset julkiset palvelut. Eläkemaksujakin maksaisin mielelläni, jos tietäisin, että varmasti saisin siinä vaiheessa sen eläkkeen, kun siirryn eläkkeelle. Nyt kuitenkin luulen, että 35 vuoden päästä ei enää eläkettä ole olemassa, enkä todennäköisesti tule kovin paljon ennen kuolemaa siirtymään eläkkeelle, jos kaikki menee hyvin. Sen vuoksi työstä tulisi tehdä sellaista, että se tuntuisi enemmänkin harrastukselta kuin selkä verillä raatamiselta.

     
    somehuijarit_annukka_vuorela_happyannukka_4
     

    Onko unelmatyötä oikeasti mahdollista saada?

     

    Haaveilen tällä hetkellä työskenteleväni puoliksi työntekijänä ja puoliksi yrittäjänä. Yrittäjänä saisin toteuttaa niitä haaveita, joita ei perinteisessä fysioterapeutin palkkatyössä ole mahdollista toteuttaa. Toisaalta tietynlaista fysioterapiaa ei ole oikein yrittäjänä mahdollista toteuttaa, jonka vuoksi toivoisin pystyväni työskentelemään palkkatyössä samanaikaisesti.

     

    Herkkänä ihmisenä koen kuitenkin, että pahoinvointi mitä enemmissä määrin työpaikoilla on, ajaisi minut enemmin tai myöhemmin täysin loppuun. Jo nyt olen heilunut loppuun palamisen rajoilla, ja selvinnyt niistä kuitenkin hammasta purren ja tietäen, että se on vain väliaikaista. Tällä hetkellä en tiedä todellakaan mitä tehdä tulevaisuuden suhteen. Työpahoinvoinnin taustat ovat paljon pidemmällä kuin mihin itse voin vaikuttaa, aina poliittisella tasolla. Lisäksi taloudellinen tuotto ajaa monessa yrityksessä työhyvinvoinnin edelle, vaikka toisin puhutaankin. Kaikki tämä huonon johtajuuden lisäksi, eivät todellakaan houkuta palkkatöihin. Toisaalta yrittäjyyskin on hyvin stressaavaa, vaikka varmasti myös antoisaa, tässä yhteiskunnassa.

     
    työhyvinvointi3
     

    Kunhan saisin tehdä työtä, joka tekisi minut onnelliseksi.

     

    Asiat eivät koskaan ole menneet täysin niin kuin olen niiden kuvitellut menevän. Välillä se on ollut hyvä asia ja välillä ei niin hyvä. Sen vuoksi olenkin yrittänyt ottaa asennetta, että elämä kuljettaa. Aika näyttää mihin suuntaan mennä. Silti minua pelottaa tulevaisuus, lähinnä juuri taloudellinen pärjääminen. Mikäli voittaisin lotossa, ehdottomasti perustaisin yrityksen ja olisin itseni johtaja, eikä haittaisi vaikka pariin ensimmäiseen vuoteen tekisin nollatulosta, kunhan saisin tehdä työtä, joka tekisi minut onnelliseksi. Lottovoittoa ei kuitenkaan ole tiedossa (varsinkaan koska en lottoa), joten pankkitilille on tasaisin väliajoin tultava riittävästi katetta elämiseen.

     
    somehuijarit_annukka_vuorela_happyannukka_1
     


    Millaisia kokemuksia teillä on työhyvinvoinnista?

    Yrittäjät, millaisia kokemuksia teillä on palkkatyöstä yrittäjäksi siirtymisessä?
    Miten taloudellinen puoli on järjestynyt?

     

    p.s. Koska talvi ja valon puute, joudun kuvittamaan postauksen samoilla kuvilla kuin muutama postaus sitten.

     

    Tänään kerkeää vielä klo 21 asti osallistua Re-Start-valmennuksen osan arvontaan. Arvonta löytyy TÄÄLTÄ.
  • Joko luit nämä postaukset

    7 Comments

  • Avatar
    Reply Mira / Blinger Shimmer -blogi 17.12.2018 at 11:04

    Itselleni työhyvinvointi (ja sen puute) ovat oman ammattini puolesta erittäin tuttuja asioita. Valitettavasti monissa paikoissa mennään raha etenenässä ja unohdetaan työntekijät, jotka puurtavat yrityksen eteen :/

    • Avatar
      Reply Annukka Vuorela || @happyannukka 23.12.2018 at 09:58

      Raha on se mikä määrittää kaikkea. Olen miettinyt, että varsinkin kaupallisilla aloilla, joissa tavoitteena on tuottaa voittoa, unohdetaan se, että hyvinvoiva työntekijä on myös tehokas työntekijä. Jotenkin tuntuu käsittämättömältä, ettei ymmärretä katsoa isommassa kaavassa ja kiristetään ihmistä koko ajan enemmän. Lopulta ihminen katkeaa ja se tulee siinä vaiheessa maksamaan niin yritykselle kuin yhteiskunnalle.

  • Avatar
    Reply Diiskuneiti 22.12.2018 at 15:13

    Olen ollut monissa paikoissa jossa johtujuus on aivan peestä ja se säteilee työntekijöihin ja pahasti. Vanhoja ja hyviä työntekijöitä ei muisteta tai palkita, vaan yrityksiin palkataan määräaikaisilla sopimuksilla jatkuvasti vaihtuvaa henkilökuntaa. Mikään ei ole enää pysyvää ja tuntuu ettei työntekijöitä enää arvosteta. Töihin otetaan nuoria, joille ei tarvitse maksaa juuri mitään ja heitä pompotellaan kuin karjaa.

    • Avatar
      Reply Annukka Vuorela || @happyannukka 23.12.2018 at 10:06

      Työelämä on kyllä muuttunut todella epävarmaksi. Enää ei todellakaan voi luottaa siihen, että vaikka kuinka olisi kokoaikainen ja jatkuva työsopimus, että työssä saisi olla niin kauan kuin itse haluaa tai yritys lopettaa. Voittoa pitää tehdä melkein hinnalla millä hyväänsä, ja se näkyy paljon myös palkkauksessa. Olen itse saanut kerran työtarjouksen, jossa minulle olisi maksettu vähemmän kuin työehtosopimus vaatii kokemuksellani maksettavan. Näen itse myös paljon sitä, että palkataan työtehtäviin henkilöitä, joilla ei ole pätevyyttä tehtävään ja odotetaan, että heille opetetaan työn ohessa asiat. Ja mielelläni opettaisinkin, jos se olisi huomioitu resursseissa, mutta usein tämä ammattitaidoton lasketaan jo täydeksi resurssiksi.

  • Avatar
    Reply Sonja 22.12.2018 at 16:35

    Itse olen hoitoalalla ja siellä kyllä työhyvinvointi on vähän mitä on. Ihmiset voivat huonosti ja silti pitäisi jaksaa huolestia potilaista.

    • Avatar
      Reply Annukka Vuorela || @happyannukka 23.12.2018 at 10:09

      Kyllä, ja jotenkin juuri hoitoalalla voisi kuvitella, että ymmärrettäisiin työhyvinvoinnin merkitys. Tosin varsinkin julkisella puolella, jossa rahat tulevat ylempää, työhyvinvointiasioihin on vielä vaikeampi vaikuttaa kuin yksityisellä puolella, joka itse määrittää budjettinsa.

  • Avatar
    Reply MINNA / Sukat hukassa 26.12.2018 at 22:49

    Tässä postauksessa on hyvä pointti ja tosiaan liian monessa työpaikassa työntekijöiden hyvinvointiin ei panosteta. Itse olen siinä mielessä onnellisessa asemassa että oma työympäristöni on hyvä ja ne asiat mitkä siellä mättää niin niihin puututaan parhaan mukaan.
    Mitä tulee yrittäjyyteen niin toivotan älyttömän paljon tsemppiä! itse toimin sivutoimisena yrittäjänä ja täytyy sanoa ettei sitä helpoksi tehdä täällä.
    Mukavaa päivää!

  • Leave a Reply