Odotathan vielä hetken.

Instagram

  • Tavoite ilman suunnitelmaa on vain toive. Mulla on tavoite, tai mun mielestä paremminkin unelma, jonka toteuttamisen aloittaminen tuntuu vaikealta. Ideat ovat olleet jotenkin sekavina päässä. On ollut vaikea hahmottaa mistä lähtee niitä toteuttamaan, sillä kaikkea tuskin pystyn toteuttamaan kerralla.
💫
Mun unelmaan sisältyy juttuja, joihin tarvitsen muita. En ole osannut hahmottaa lähdenkö toteuttamaan niitä mitä pystyn itse, vai lähdenkö heti etsimään niitä, jotka omalla tavallaan jakaavat mun unelman.
💫
Olen yrittänyt kirjoittaa paperille To do-listaa, mutta senkin kautta hahmottaminen on ollut vaikeaa. Pystyn kyllä listaamaan mitä haluan, mutta lista ei visualisoi sitä mistä aloitan. Oon visuaalinen ja kineettinen (eli tekemällä oppiva), joten unelmakartan tekeminen auttoi konkretisoimaan unelmat.
💫
Koska uskon, että oikeat ihmiset tulevat, kun niille oikea aika on, eikä niitä löydä etsimällä. Varsinkin kun puhutaan intohimoista, joita ihmisillä, joiden kanssa haluan luoda jotain uutta, pitää olla.
💫
Aloitan niistä asioita, joita pystyn jo itsekseni toteuttamaan, ja joku päivä mulla on ympärillä ihmisiä, jotka jakavat mun intohimot, ja haluavat myös luoda jotain uutta.
💫
Ootko sä tehny unelmakarttoja unelmien toteuttamista varten?

#inspiraatio #unelma #unelmaduuni #yrittäjyys #intohimo #luovuus #hyvinvointi #onnellisuus #dreambig #passionproject #womeninspiringwomen #inspiration
 #ipreview via @preview.app
  • Tällä hetkellä elämä on yhtä kuin työ. Päivät teen omia projekteja, jotka toivottavasti joku päivä maksavat palkkansa, mutta tällä hetkellä niistä on enemmän menoja kuin tuloja. Illat ja yöt vietän tehden palkkatöitä, jotta saan jääkaappiin jotain ja vuokrat maksettua. Välillä, ja oikeastaan aika usein, miettii, että onko tässä mitään järkeä.
💎
Olisi vain helpompi vain elää varman päälle. Ajatuksiin nousee vähän väliä erilaisia pelkoja. Entä jos epäonnistunkin totaalisesti. Epäonnistumisia en sinänsä pelkää, kunhan niistä on mahdollista nousta, mutta jos tuleekin sellainen, josta ei enää noustakaan. Jos vain tekisin työtä, josta saan varman tilin, vaikka se ei olisikaan unelmani.
💎
Mut on kasvatettu sitkeäksi, siihen, että elämässä tulee aina pyrkiä eteenpäin. Se ei tarkoita isompaa palkkaa, tai korkeampaa titteliä, vaan sitä, että pyrkii toteuttamaan niitä asioita, joista unelmoi. Sitkeyden lisäksi olen saanut myös muita ominaisuuksia, joita olen pitänyt vahvuutenani, mutta ne onkin tuomittu ulkopuolelta jopa outoudeksi tai ainakin lapselliseksi. Päivällä olin kuuntelemassa @armanalizad:n tarinaa unelmien saavuttamisesta. Ja juuri ne ominaisuudet, joista olen epävarma ulkopuolisten tuomitsemisen vuoksi, ovat niitä asioita, jotka on vieneet Armanin siihen pisteeseen missä hän nyt on.
💎
Joten aion olla jatkossakin outo ja lapsenmielinen, ja kaiken epätoivon keskellä uskoa siihen, että joku päivä tämä työ kantaa eteenpäin.
💎
Kiitos @akvamariinishowroom tästä todella inspiroivasta ja motivoivasta mahdollisuudesta päästä kuulemaan Armanin tarinaa unelmien toteuttamisesta. (Tapahtuma oli pr-tilaisuus)
.
.
.
.
.
. 
#akvamariinishowroom #unelmientyöpäivä #unelmistatotta #unelma #motivaatio #työ #työhyvinvointi #hyvinvointi #onnellinen #taide #kiasma #art #womenempowerwomen #bosslady #girlpwr
  • Little bubbles never killed nobody.🥂🥂
🔸️
Kerran eräs henkilö sanoi, että 
35-vuotiaana ihminen on keski-ikäinen. Eli enää puolet elämästä olisi jäljellä. Tuolloin itselläni oli vielä muutamia vuosia tuohon lukuun, mutta jonkinlaisen ahdistuksen se sai silti aikaan tähän päivään asti.
🔸️
Tänään tuo maaginen "keski-iän" luku tuli täyteen ja onneksi samalla tuli tunne, että eihän tässä vielä missään puolessa välissä olla menossa. Nyt oikeastaan ollaan vasta ihan alussa.
🔸️
Joten HBD to me nyt ja seuraavat 50 vuotta.🎉🎉
🔸️ #synttärit #shampanja #kuplivaa #ruinart #juhla #hbd #bday #35 #champagne #rose #macarons #champagnelover #sparkling #onnellisuus #happiness #life #elämä #positivelife #vieläkerkee #viini #goodwine #winelover
  • Somen aitous on herättänyt keskustelua paljon. En näe kuvien muokkaamisessa mitään väärää, kunhan siinäkin pysyy järki kädessä. Se, että haluaa poistaa otsassa olevan jättifinnin, joka siinä ei muutenkaan aina ole, on ihan ok. Siinä vaiheessa kun oma kuva muokataan jonnekin ihan toiseen paikkaan kuin missä se on otettu, raja menee yli.

Ensimmäistä kuvaa olen muokannut. Olen muokannut kuvassa valotuksia, värisävyjä ja lisännyt filterin. Ensimmäiseksi muokkasin puhelimen Lightroomissa valotuksia ja sävyjä. Sitten lisäsin VSCO:n filtterin. Lopuksi säädin vielä valotuksia yms. Instan omalla editorilla. Toinen kuva on täysin muokkaamaton.

Kaipaan enemmän keskustelua mediakriittisyydestä. Toivoisin, että ymmärrettäisiin ilman, että avataan kaikki mitä kuvissa on muokattu, kuvien olevan käsiteltyjä, eivätkä edusta 100% aitoa tilannetta. 
Mediakriittisyys ei tarkoita sitä, että kritisoidaan käsiteltyjä kuvia käsittelyn vuoksi, vaan että ymmärretään niiden olevan käsiteltyjä, eikä sen vuoksi vastaa täysin todellisuutta.
  • Ihastuin Uunifetapastaan sen maun ja erityisesti helppouden vuoksi.
💚
Kaipasin sen rinnalle vaihtelua, joka olisi kuitenkin yhtä helppoa valmistaa, jolloin syntyi resepti Vihreään uunifeta-pastaan.
💚
Resepti löytyy nyt blogista👉🏻 Suora linkki profiilissa
  • Parikymppisenä olin varma, että tässä vaiheessa minulla olisi jo ura hyvässä putkessa, oma talo, lapsia ja hyvä mies rinnalla. Mitään näistä ei tällä hetkellä ole, ja en tiedä koenko nyt jotain ikäkriisiä.
🔸️
Parin viikon päästä tulee 35 täyteen ja tavallaan elämä on siinä vaiheessa kuin se on monella kymmenen vuotta nuoremmalla. Toisaalta noiden kymmenen vuoden aikana olen kokenut paljon sellaisia asioita, joista monella kaksvitosella ei ole hajuakaan. Kokemukset ovat olleet niin hyviä kuin pahojakin, opettavaisia, mutta myös viihdyttäviä.
🔸️
Tunnen kuitenkin jonkinlaista epäonnistumista, vaikka samaan aikaan tiedosta, että olen omista lähtökohdistani pärjännyt erinomaisesti. En tiedä johtuuko tämä epäonnistumisen tunne siitä millaisia odotuksia yhteiskunnalla on vai johtuuko se siitä millaisia odotuksia itselläni oli parikymppisenä.
🔸️
Toisaalta jossain määrin nuo parikymppisen unelmat on muuttuneet. Mukaan on tullut realismi. Helsingistä tuskin koskaan tulen taloa saamaan (koska hinta), ja nykyään haaveilenkin omasta talosta Italiasta, viinitarhojen keskeltä. Lapsia en tiedä tulisinko koskaan saamaan, vaikka olisikin muuten lähtökohdat siihen, sekin on ok. Jos minut on tarkoitettu äidiksi, tulen äidiksi jollain tavalla. Jos ei ole tarkoitettu, sekin on ok. Tavallaan löysin elämäni miehen, mutta elämä tuli meidän väliin. Välillä koen elämälle siitä katkeruutta, mutta lopulta se katkeruus on vain minulta pois, joten sekin on turhaa.
🔸️
Pitää vain elää hetki kerrallaan, asioihin voi pyrkiä, mutta sen jos minkä olen oppinut, että elämää ei voi suunnitella.
🔸️
Kokeeko kukaan muu paineita yhteiskunnan odotuksista?
  • Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille!
🍓
Itse muistelen mielessäni äitiäni ja isoäitiäni, joka oli käytännössä äitini, ja mahdollistan töissä äideille ilon ja onnen hetkiä.
🍓
Toivottavasti kaikkien äitien aamu on alkanut hyvin harmaasta aamusta huolimatta. Parasta väriterapiaa harmautta vastaan on värikäs ruoka. Hyvä ruoka, parempi mieli ja siihen kun vielä yhdistää värit, harmauskaan ei haittaa niin paljoa.
  • Olisinpa valmistujaispäivän aamuna herännyt ilosta hyppien, mutta ennen kuin se edes tuli mieleeni, oli siellä pyörinyt monta muuta ajatusta.
▫️▫️
Kuvittelin tässä valmistuessani olevani onneni kukkuloilla, mutta vieläkään en koe mitään erityistä iloa. Ehkä tämän kaiken tunteettomuuden takana on pelko työllistymisestä.
▫️▫️
En minä pelkällä fysioterapeutin tutkinnolla mitään tee, eikä tällä kaikella työllä ole merkitystä, jos en pääse töihin. Vasta siinä vaiheessa, kun on työpaikka, voin sanoa valmistuneeni.
▫️▫️
Se palo, joka on aitoa unelmaa kohtaan, ei anna mahdollisuutta luovuttaa.
▫️▫️
Blogissa koko tarina kaikkineen vastoinkäymisineen unelman eteen työskentelemisestä.
👉🏻Suora linkki profiilissa.
🦄
  • Ensimmäinen aamu virallisesti fysioterapeuttina alkoi Vapun teeman mukaisesti munkkikahveilla saarimaisemissa. 🎉
Tänään juhlimiset on maltilliset, ehkä vähän simaa ja kakkua. Huomenna työpäivä, mutta ei vielä fyssarina.
🎉
Illalla blogi päivittyy ajatuksilla omien asenteiden ja pelkojen voittamisesta sekä mitä nyt valmistumisen jälkeen.
  • Tänään on avattu terassikausi grilliruuan ja sangrian kera.
🍹🥩
Vielä piti farkkutakki pitää päällä, mutta enää ei tarvitse odottaa pitkään, että senkin saa jättää kotiin.
☀️🕶
  • Viimeinen viikko menossa sairaslomaa. 🙌🏻 Tänään oli ihana jumpata, kun salin kattoikkunasta paistoi aurinko. Ihan kuin olisi ollut ulkona.☀️☀️
🔸️
Sen neljän viikon aikana, kun makasin 99% vain kotona, kaikki normaalit rutiinit katosi. Olen nyt yrittänyt saada liikunnasta taas rutiinin. Vaikka treenit ovat vielä melko kevyitä, niin kun nyt käyn säännöllisesti ja riittävän usein liikkumassa, on tapa helpompi pitää yllä sitten arjessakin.
🔸️
Sain muuten viestin, että miten voin olla salilla, kun olen sairaslomalla. Ihan vaan selvennykseksi, että ennen kuin voin palata töihin, pitää tuota leikkattua nilkkaa vahvistaa, jotta se kestää työskentelyn.
🌴🌴
Summer came in the gym.☀️☀️

Follow Me!

  • Nämä kannattaa nähdä Madeiralla

     

    Madeiran matkasta alkaa olla jo aikaa ja nyt olisikin sieltä viimeisen matkapostauksen aika. Levadat olivat tärkein syy lähteä Madeiralle, enkä ollut pahemmin perehtynyt ennen matkaa mitä muuta saarella olisi tarjottavana. Vinkit tarjonnasta sainkin paikan päällä muilta matkailijoilta. Paikallista rantaelämää pääsin kokemaan Praia Formosan rannalla, jossa hiekka oli mustaa. Monten pieneen vuoristokylään matkustin kaapelihissillä, jossa jouduin kohtaamaan jopa 500m korkeudessa korkeanpaikan kammoni.

    Funchalissa ei juurikaan ollut perinteisiä rantoja, joita ollaan totuttu aurinkolomakohteissa näkemään. Sen sijaan tarjolla oli useita merivesiuimaloita, jotka olivat aina täynnä paikallisia ja turisteja. Näihin uimaloihin oli sisäänpääsymaksu, joka vaihteli 5-15 euron välillä. Hinta itsessään ei ollut este, mutta tungos merivesiuimaloissa oli melkoinen ja rentoutuminen sen vilskeen keskellä ei olisi ollut helpoin vaihtoehto.

     
    madeira_Annukka_Vuorela13
     

    Praia Formosan ranta

     

    Sen sijaan Lidon alueen reunalta löytyi Praia Formosan ranta, joka on Madeiran saaren suurin yleinen ranta. Se sijoittuu Funchalin länsiosaan. Ranta koostuu neljästä hiekan ja pikkukiven sekaisesta alueesta, jotka tunnetaan nimillä Praia Nova, Praia Formosa, Praia dos Namorados ja Praia do Areeiro. Ranta on noin kaksi kilometriä pitkä. Ranta on esteetön myös apuvälineillä liikkuville, tosin ihan joka paikkaan esimerkiksi pyörätuolin kanssa ei olisi kannattanut lähteä. Suunnilleen puolet ranta-alueesta on valvottua ja puolet valvomatonta.

     

    Elämyshän kävelyreitti toki oli, mutta jatkossa kyllä joko laittaisin kunnon kengät jalkaan tai kävelisin teitä pitkin myös takaisin päin.

     

    Toki tälläkin rannalla oli paljon ihmisiä, pääsääntöisesti paikallisia. Muutaman muun matkailijan huomasin rannalla olevan, mutta suomen kieltä tai muita pohjoismaisia kieliä ei kuulunut. Tunnelma oli jo kauempaa katseltuna ihan erilainen kuin näissä uimaloissa. Ihmiset olivat tulleet viettämään rantapäivää, mutta kenelläkään ei ollut kiire minnekään. Stressaavaa hälinää ei täällä ollut. Ja olihan musta laavasta syntyneen hiekan kokeminen oma juttunsa, sillä koskaan aikaisemmin en sellaiseen ollut saanut upottaa varpaita. Kuumuuden käydessä liialliseksi viileä merivesi oli suoraan edessä.

     
    madeira_Annukka_Vuorela
    madeira_Annukka_Vuorela11
     

    Rannalle tullessani olin kävellyt teitä pitkin, mutta pois lähtiessäni päätin seurata rantaviivaa. Flipflopit jalassa se ei ollut ihan paras vaihtoehto, sillä pienillä mukulakivillä kävely n. kilometrin verran oli hieman haasteellista ja hidasta. Tuota kilometrin matkaa tein lähes puoli tuntia. Elämyshän kävelyreitti toki oli, mutta jatkossa kyllä joko laittaisin kunnon kengät jalkaan tai kävelisin teitä pitkin myös takaisin päin.

     
    madeira_Annukka_Vuorela12
     

    Teleférico do Funchal kaapelihissi

     

    Teleférico do Funchal lähtee keskustasta, itäiseltä puolelta rantaa, kohti Monten vuoristokylää. Viidentoista minuutin ajan Funchalin vanhaa kaupunkia ja sen ympäristöä saa ihailua kattojen yläpuolelta, korkeimmillaan hissi on 500 metrin korkeudessa. Korkeanpaikan kammoisena päätin haastaa pelkoni ja lähteä tuolla hissillä ylös. Tuolloin onneksi ei ollut kovin tuulinen päivä ja kyyti oli melko tasaista, ainoastaan köyttä ylhäällä pitävien tornien kohdalla vaunu vähän heilahteli puolelta toiselle. Tuulisella säällä tilanne olisi varmasti ollut toinen.

     

    Maisemat vaunusta olivat upeat. Tuon viidentoista minuutin aikana ihastelin Madeiralaisten talojen suloisia pihoja. Monissa pihoissa loistivat eriväriset kukka-asetelmat. Sellaisia ei täällä Pohjolassa edes kesäisin näy. Toisaalta toiseen suuntaan katsoessa näkyi myös se elämän haastavampi puoli. Kaikilla sielläkään ei ollut mahdollisuutta omaan taloon, ja joistain kerrostaloista näki, etteivät sen asukkaat eläneet niin miellyttävässä ympäristössä. Matkoillani haluan tutustua erityisesti paikalliseen elämään, siihen todelliseen elämään. Ja kuten joka paikassa muuallakin, myös Funchalin alueelta löytyy eri tasoisia alueita. Matkailu onkin varmasti yksi merkittävimmistä tekijöistä, joka on avannut näkemään maailman kaikki puolet, vaikka kaikkea en olekaan nähnyt.

     
    madeira_Annukka_Vuorela3
    madeira_Annukka_Vuorela4
     

    Ylöspäin mentäessä sain koko vaunun vain omaan käyttööni, mikä sinänsä oli hieno juttu, sillä sain istua hyvällä omalla tunnolla keskellä penkkiä. Keskellä penkkiä istuessani painopiste olisi mahdollisimman suoraan kohti maata, jolloin vaunu olisi mahdollisimman suorassa. No takaisin päin tullessa jouduin jakamaan vaunun yhden pariskunnan kanssa, ja vaikka kaikki istuimme samassa laidassa vaunua, vaunu oli siitä huolimatta ihan suorassa, tai ainakin siltä se tuntui. Edestakainen hissimatka maksoi 16 euroa.

     
    madeira_Annukka_Vuorela5
     

    Monten vuoristokylä

     

    Ennen autoja kylästä laskeuduttiin alas Funchaliin korivaunujen avulla. Sama oli mahdollista päästä kokemaan nyt.

     

    Kaapelihissin päätepysäkki oli pienen Monten vuoristokylän juurella. Vaikka sinänsä en ole erityisen uskonnollinen ihminen, kirkkojen arkkitehtuuri kiinnostaa minua, ja mikäli vielä mahdollista on kuulla musiikkia, niin en koe missään määrin vääräksi käydä myös kirkossa, kunnioittaen tietysti uskonnon ja kirkon toimintatapoja. Monten kylästä löytyy pieni idyllinen kirkko. Kirkon historia ulottuu aina 1500-luvulle, jolloin kirkon pohjustukset on luotu. 1748 maanjäristys tuhosi koko kirkon.

     

    Nykyinen kirkko on rakennettu 1818 ja se on tärkein pyhiinvaelluskohde Madeiralla. Kirkko on myös viimeinen lepo sija Itävallan viimeiselle keisarille, Hasburgin Kaarle I:lle. Kirkossa voi ihailla kulta- ja hopeatöitä 1700- ja 1800-luvulta. Kirkon kattokruunut ovat näyttävyydessään vaikuttavat.

     
    madeira_Annukka_Vuorela9
     

    Tämä kohde jäi odottamaan seuraavaa reissua Madeiralle.

     

    Ennen autoja ja muita moottorisoituja kulkuneuvoja, kylästä laskeuduttiin alas Funchaliin parin kilometrin matka korivaunujen avulla. Nyt sama oli mahdollista päästä kokemaan noin 50 euron hintaan. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että istutaan vähän pulkan näköisessä korivaunussa, jota työntää ja ohjaa pari valkoisiin ranskalaistyylisiä vaikutteita herätteleviin asuihin pukeutuneita miehiä. Jos rahaa olisi ollut paljon ylimääräistä olisin voinut tuota kokeillakin, mutta 50 euroa tuntui vähän kalliilta 10 min matkasta, varsinkin kun korit tuotiin takaisin ylös autolla, eikä niitä vedetty ylös.

     
    madeira_Annukka_Vuorela14
    madeira_Annukka_Vuorela10
     

    Toinen mielenkiintoinen kohde olisi ollut Monten puutarha. Monte Palace Garden on yksi Madeiran näyttävimmistä puutarhoista. En ollut ostanut lippua ennakkoon, ja jono lipun myyntiin oli sen verran pitkä, että päätin jättää puutarhan väliin. Funchalin alueella oli paljon myös hienoja avoimia puistoja ja puutarhoja. Tämä kohde jäi odottamaan seuraavaa reissua Madeiralle.

     
    madeira_Annukka_Vuorela8
     

    Millaiset nähtävyydet teitä kiinnostaa?

     

  • Joko luit nämä postaukset

    11 Comments

  • Avatar
    Reply Teija / Lähdetään Taas 25.11.2018 at 19:20

    Me juuri pohditaan muutaman ystävän kanssa hyvää kohdetta sellaiseen rennolle vaellusmatkalle, ja Madeira voisi tosiaan olla hyvä siihen. Ei pelkkää vaellusta, vaan myös rentoa oleilua siihen kylkeen.

    • Avatar
      Reply Annukka Vuorela || @happyannukka 25.11.2018 at 20:42

      Madeira on sellaiseen täydellinen. Lähes kaikki Levadat ovat päiväretkiä, joten niitä on helppo sovittaa matkaan, ja välipäivinä voi tehdä jotain ihan muuta.

  • Avatar
    Reply Pirkko / Meriharakka 26.11.2018 at 16:07

    Madeiralle aikoinaan tekemältämme, taisi olla pääsiäisreissulta, jäi mieleen levadat ja kieltämättä kyllä tuo kaapelivaunu + puutarha + mahdollisuus tuollaiseen korivaunuajeluun. Korivaunusta mekään emme innostuneet, ei nyt ehkä siksi, ettei siihen olisi ollut varaa, mutta vaikutti sen verran ylituristiselta jutulta, että skipattiin!

  • Avatar
    Reply sari/ matkalla lähelle tai kauas 26.11.2018 at 20:27

    Olipa ”koiravaunukyydillä” hintaa! Moisesta en ennen olekaan kuullut. Madeira kiinnostaa. Haaste on ehkä siinä, minnepäin saarta kannattaisi majoittua!

  • Avatar
    Reply NelliL 27.11.2018 at 17:48

    Kaunista. Itse rakastan historiaa mutta samalla haluan tutustua myös paikalliseen vähemmistöön. Millainen heidän elämä on tänä päivänä.

  • Avatar
    Reply Eve, Jetlaggies 27.11.2018 at 22:09

    Madeiralle jos lähdetään joskus, niin ehdottomasti Levadoille:) Koskakohan on ihan paras aika matkustaa, jos haluaa nähdä ne kauneimmillaan ja törmätä mahdollisimman vähän toisiin matkaajiin?

  • Avatar
    Reply Marjo 28.11.2018 at 11:32

    Madeira on ollut minulla ”must to see” -listalla jo pitkään. Levadat kiinnostaisivat ja totta kai luonto myös muuten. Kaapelihissistä on hyvät näkymät ja
    olen niitä aina käyttänyt kun on ollut mahdollista. Ehkä tuon ”miesten työntämän pulkan” olisin minäkin jättänyt väliin. Melko kallista lystiä ja ehkä
    vähän hassua myös, että herrahenkilöt valkoisissaan olisivat lykkineet minua pitkin katua pulkassa.

    Puutarha ja kirkko olisivat myös kiinnostaneet sekä totta kai myös kävely ja paikallisuuden/arkkitehtuurin/elämän aistiminen.

  • Avatar
    Reply Hymyillään blogi 29.11.2018 at 06:38

    Mä niin tykkään tällaisista matkapostauksista. Heti tulee kova matkakuume. Madeira onkin vieras paikka minulle, joten kiitos paljon vinkeistä. 🙂

  • Avatar
    Reply Mira / Blinger Shimmer -blogi 29.11.2018 at 10:24

    Kauniita kuvia, itse en ole koskaan Madeiralla käynytkään 🙂

  • Avatar
    Reply Minna M 30.11.2018 at 05:30

    Olipa ihana lukea Madeirasta ja katsoa kuvia! Olimme miehen kanssa Madeiralla häämatkalla vuonna 2005, joten tuttuja maisemia!

  • Avatar
    Reply Lentävä joogamatto 9.12.2018 at 21:57

    Madeira on kaunis. Sinulla oli parempi tuuri sään kanssa, itse olin saarella viime hiihtolomalla, jolloin Euroopassa oli talvimyrskyjä, ja mm. Madeiralla oli teitä poikki, monet päiväretket peruttu, uimakielto ja kaatosateet. Mutta Monte, kasvitieteellinen ja levada sekä vanhakaupunki silti upeat, tässä juttuni: https://www.stoori.fi/lentava-joogamatto/madeiran-matkapaivakirja/

  • Leave a Reply