Odotathan vielä hetken.

Instagram

  • Tavoite ilman suunnitelmaa on vain toive. Mulla on tavoite, tai mun mielestä paremminkin unelma, jonka toteuttamisen aloittaminen tuntuu vaikealta. Ideat ovat olleet jotenkin sekavina päässä. On ollut vaikea hahmottaa mistä lähtee niitä toteuttamaan, sillä kaikkea tuskin pystyn toteuttamaan kerralla.
💫
Mun unelmaan sisältyy juttuja, joihin tarvitsen muita. En ole osannut hahmottaa lähdenkö toteuttamaan niitä mitä pystyn itse, vai lähdenkö heti etsimään niitä, jotka omalla tavallaan jakaavat mun unelman.
💫
Olen yrittänyt kirjoittaa paperille To do-listaa, mutta senkin kautta hahmottaminen on ollut vaikeaa. Pystyn kyllä listaamaan mitä haluan, mutta lista ei visualisoi sitä mistä aloitan. Oon visuaalinen ja kineettinen (eli tekemällä oppiva), joten unelmakartan tekeminen auttoi konkretisoimaan unelmat.
💫
Koska uskon, että oikeat ihmiset tulevat, kun niille oikea aika on, eikä niitä löydä etsimällä. Varsinkin kun puhutaan intohimoista, joita ihmisillä, joiden kanssa haluan luoda jotain uutta, pitää olla.
💫
Aloitan niistä asioita, joita pystyn jo itsekseni toteuttamaan, ja joku päivä mulla on ympärillä ihmisiä, jotka jakavat mun intohimot, ja haluavat myös luoda jotain uutta.
💫
Ootko sä tehny unelmakarttoja unelmien toteuttamista varten?

#inspiraatio #unelma #unelmaduuni #yrittäjyys #intohimo #luovuus #hyvinvointi #onnellisuus #dreambig #passionproject #womeninspiringwomen #inspiration
 #ipreview via @preview.app
  • Tällä hetkellä elämä on yhtä kuin työ. Päivät teen omia projekteja, jotka toivottavasti joku päivä maksavat palkkansa, mutta tällä hetkellä niistä on enemmän menoja kuin tuloja. Illat ja yöt vietän tehden palkkatöitä, jotta saan jääkaappiin jotain ja vuokrat maksettua. Välillä, ja oikeastaan aika usein, miettii, että onko tässä mitään järkeä.
💎
Olisi vain helpompi vain elää varman päälle. Ajatuksiin nousee vähän väliä erilaisia pelkoja. Entä jos epäonnistunkin totaalisesti. Epäonnistumisia en sinänsä pelkää, kunhan niistä on mahdollista nousta, mutta jos tuleekin sellainen, josta ei enää noustakaan. Jos vain tekisin työtä, josta saan varman tilin, vaikka se ei olisikaan unelmani.
💎
Mut on kasvatettu sitkeäksi, siihen, että elämässä tulee aina pyrkiä eteenpäin. Se ei tarkoita isompaa palkkaa, tai korkeampaa titteliä, vaan sitä, että pyrkii toteuttamaan niitä asioita, joista unelmoi. Sitkeyden lisäksi olen saanut myös muita ominaisuuksia, joita olen pitänyt vahvuutenani, mutta ne onkin tuomittu ulkopuolelta jopa outoudeksi tai ainakin lapselliseksi. Päivällä olin kuuntelemassa @armanalizad:n tarinaa unelmien saavuttamisesta. Ja juuri ne ominaisuudet, joista olen epävarma ulkopuolisten tuomitsemisen vuoksi, ovat niitä asioita, jotka on vieneet Armanin siihen pisteeseen missä hän nyt on.
💎
Joten aion olla jatkossakin outo ja lapsenmielinen, ja kaiken epätoivon keskellä uskoa siihen, että joku päivä tämä työ kantaa eteenpäin.
💎
Kiitos @akvamariinishowroom tästä todella inspiroivasta ja motivoivasta mahdollisuudesta päästä kuulemaan Armanin tarinaa unelmien toteuttamisesta. (Tapahtuma oli pr-tilaisuus)
.
.
.
.
.
. 
#akvamariinishowroom #unelmientyöpäivä #unelmistatotta #unelma #motivaatio #työ #työhyvinvointi #hyvinvointi #onnellinen #taide #kiasma #art #womenempowerwomen #bosslady #girlpwr
  • Little bubbles never killed nobody.🥂🥂
🔸️
Kerran eräs henkilö sanoi, että 
35-vuotiaana ihminen on keski-ikäinen. Eli enää puolet elämästä olisi jäljellä. Tuolloin itselläni oli vielä muutamia vuosia tuohon lukuun, mutta jonkinlaisen ahdistuksen se sai silti aikaan tähän päivään asti.
🔸️
Tänään tuo maaginen "keski-iän" luku tuli täyteen ja onneksi samalla tuli tunne, että eihän tässä vielä missään puolessa välissä olla menossa. Nyt oikeastaan ollaan vasta ihan alussa.
🔸️
Joten HBD to me nyt ja seuraavat 50 vuotta.🎉🎉
🔸️ #synttärit #shampanja #kuplivaa #ruinart #juhla #hbd #bday #35 #champagne #rose #macarons #champagnelover #sparkling #onnellisuus #happiness #life #elämä #positivelife #vieläkerkee #viini #goodwine #winelover
  • Somen aitous on herättänyt keskustelua paljon. En näe kuvien muokkaamisessa mitään väärää, kunhan siinäkin pysyy järki kädessä. Se, että haluaa poistaa otsassa olevan jättifinnin, joka siinä ei muutenkaan aina ole, on ihan ok. Siinä vaiheessa kun oma kuva muokataan jonnekin ihan toiseen paikkaan kuin missä se on otettu, raja menee yli.

Ensimmäistä kuvaa olen muokannut. Olen muokannut kuvassa valotuksia, värisävyjä ja lisännyt filterin. Ensimmäiseksi muokkasin puhelimen Lightroomissa valotuksia ja sävyjä. Sitten lisäsin VSCO:n filtterin. Lopuksi säädin vielä valotuksia yms. Instan omalla editorilla. Toinen kuva on täysin muokkaamaton.

Kaipaan enemmän keskustelua mediakriittisyydestä. Toivoisin, että ymmärrettäisiin ilman, että avataan kaikki mitä kuvissa on muokattu, kuvien olevan käsiteltyjä, eivätkä edusta 100% aitoa tilannetta. 
Mediakriittisyys ei tarkoita sitä, että kritisoidaan käsiteltyjä kuvia käsittelyn vuoksi, vaan että ymmärretään niiden olevan käsiteltyjä, eikä sen vuoksi vastaa täysin todellisuutta.
  • Ihastuin Uunifetapastaan sen maun ja erityisesti helppouden vuoksi.
💚
Kaipasin sen rinnalle vaihtelua, joka olisi kuitenkin yhtä helppoa valmistaa, jolloin syntyi resepti Vihreään uunifeta-pastaan.
💚
Resepti löytyy nyt blogista👉🏻 Suora linkki profiilissa
  • Parikymppisenä olin varma, että tässä vaiheessa minulla olisi jo ura hyvässä putkessa, oma talo, lapsia ja hyvä mies rinnalla. Mitään näistä ei tällä hetkellä ole, ja en tiedä koenko nyt jotain ikäkriisiä.
🔸️
Parin viikon päästä tulee 35 täyteen ja tavallaan elämä on siinä vaiheessa kuin se on monella kymmenen vuotta nuoremmalla. Toisaalta noiden kymmenen vuoden aikana olen kokenut paljon sellaisia asioita, joista monella kaksvitosella ei ole hajuakaan. Kokemukset ovat olleet niin hyviä kuin pahojakin, opettavaisia, mutta myös viihdyttäviä.
🔸️
Tunnen kuitenkin jonkinlaista epäonnistumista, vaikka samaan aikaan tiedosta, että olen omista lähtökohdistani pärjännyt erinomaisesti. En tiedä johtuuko tämä epäonnistumisen tunne siitä millaisia odotuksia yhteiskunnalla on vai johtuuko se siitä millaisia odotuksia itselläni oli parikymppisenä.
🔸️
Toisaalta jossain määrin nuo parikymppisen unelmat on muuttuneet. Mukaan on tullut realismi. Helsingistä tuskin koskaan tulen taloa saamaan (koska hinta), ja nykyään haaveilenkin omasta talosta Italiasta, viinitarhojen keskeltä. Lapsia en tiedä tulisinko koskaan saamaan, vaikka olisikin muuten lähtökohdat siihen, sekin on ok. Jos minut on tarkoitettu äidiksi, tulen äidiksi jollain tavalla. Jos ei ole tarkoitettu, sekin on ok. Tavallaan löysin elämäni miehen, mutta elämä tuli meidän väliin. Välillä koen elämälle siitä katkeruutta, mutta lopulta se katkeruus on vain minulta pois, joten sekin on turhaa.
🔸️
Pitää vain elää hetki kerrallaan, asioihin voi pyrkiä, mutta sen jos minkä olen oppinut, että elämää ei voi suunnitella.
🔸️
Kokeeko kukaan muu paineita yhteiskunnan odotuksista?
  • Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille!
🍓
Itse muistelen mielessäni äitiäni ja isoäitiäni, joka oli käytännössä äitini, ja mahdollistan töissä äideille ilon ja onnen hetkiä.
🍓
Toivottavasti kaikkien äitien aamu on alkanut hyvin harmaasta aamusta huolimatta. Parasta väriterapiaa harmautta vastaan on värikäs ruoka. Hyvä ruoka, parempi mieli ja siihen kun vielä yhdistää värit, harmauskaan ei haittaa niin paljoa.
  • Olisinpa valmistujaispäivän aamuna herännyt ilosta hyppien, mutta ennen kuin se edes tuli mieleeni, oli siellä pyörinyt monta muuta ajatusta.
▫️▫️
Kuvittelin tässä valmistuessani olevani onneni kukkuloilla, mutta vieläkään en koe mitään erityistä iloa. Ehkä tämän kaiken tunteettomuuden takana on pelko työllistymisestä.
▫️▫️
En minä pelkällä fysioterapeutin tutkinnolla mitään tee, eikä tällä kaikella työllä ole merkitystä, jos en pääse töihin. Vasta siinä vaiheessa, kun on työpaikka, voin sanoa valmistuneeni.
▫️▫️
Se palo, joka on aitoa unelmaa kohtaan, ei anna mahdollisuutta luovuttaa.
▫️▫️
Blogissa koko tarina kaikkineen vastoinkäymisineen unelman eteen työskentelemisestä.
👉🏻Suora linkki profiilissa.
🦄
  • Ensimmäinen aamu virallisesti fysioterapeuttina alkoi Vapun teeman mukaisesti munkkikahveilla saarimaisemissa. 🎉
Tänään juhlimiset on maltilliset, ehkä vähän simaa ja kakkua. Huomenna työpäivä, mutta ei vielä fyssarina.
🎉
Illalla blogi päivittyy ajatuksilla omien asenteiden ja pelkojen voittamisesta sekä mitä nyt valmistumisen jälkeen.
  • Tänään on avattu terassikausi grilliruuan ja sangrian kera.
🍹🥩
Vielä piti farkkutakki pitää päällä, mutta enää ei tarvitse odottaa pitkään, että senkin saa jättää kotiin.
☀️🕶
  • Viimeinen viikko menossa sairaslomaa. 🙌🏻 Tänään oli ihana jumpata, kun salin kattoikkunasta paistoi aurinko. Ihan kuin olisi ollut ulkona.☀️☀️
🔸️
Sen neljän viikon aikana, kun makasin 99% vain kotona, kaikki normaalit rutiinit katosi. Olen nyt yrittänyt saada liikunnasta taas rutiinin. Vaikka treenit ovat vielä melko kevyitä, niin kun nyt käyn säännöllisesti ja riittävän usein liikkumassa, on tapa helpompi pitää yllä sitten arjessakin.
🔸️
Sain muuten viestin, että miten voin olla salilla, kun olen sairaslomalla. Ihan vaan selvennykseksi, että ennen kuin voin palata töihin, pitää tuota leikkattua nilkkaa vahvistaa, jotta se kestää työskentelyn.
🌴🌴
Summer came in the gym.☀️☀️

Follow Me!

  • Unelmien toteuttamisen vuosi

     

    Vuoden viimeinen päivä. Tähänkin vuoteen on sisältynyt paljon hyvää, mutta myös paljon haasteita. Vaikka tämä vuosi on tuntunut rankalta, näin jälkikäteen taaksepäin katsoessani, huomaan sen olevan olleen kuitenkin helpompi kuin sitä edeltävät vuodet. Sillä on hyvä suunnata kohti uutta. Toivottavasti tämä jatkuu myös vuonna 2019. Ainakin paljon muutoksia siihen tulee liittymään.

    Kirjoitin aikaisemmin kohtalosta ja uskon kohtalon taas johdattaneen minua kohti uusia haasteita. Selaillessani Instagramia eräs mainos tuli siellä vastaan kerta toisensa jälkeen. Olin siitä haaveillut varmaan 5- tai 6-vuotiaasta lähtien, mutta se on tuntunut tähän asti mahdottomalta. Enkä uskonut sen olevan vieläkään olevan mahdollista. Olenhan vasta valmistumassa fysioterapeutiksi, enkä varmaan ole tarpeeksi hyvä siihen. Laitoin tuonne hakemuksen vähän niin kuin mentaliteetilla, että ei se ota, jos ei annakaan. Eikä maailma siihen hajoisi, vaikka tämä ei onnistuisikaan.

     

    En usko, että sellainen työympäristö motivoisi minua loputtomiin.

     

    No se kuitenkin onnistui, ja viikon päästä aloitan valokuvaajan opinnot. Tutkinto on virallisesti media-alan perustutkinto, ja suuntautumisena on valokuvaus. Valokuvauksen lisäksi opintoihin sisältyy myös paljon graafista suunnittelua, jonka koen entisestään tukevan sitä mitä kohti olen menossa ammatillisesti, sekä sisällöntuottajana että tulevana fysioterapeuttina.

     
    kamera_valokuvaus_opiskelu
     

    Yksi suurimmista inspiraation lähteistäni on ollut Veera. Kun Veera aloitti vuosi sitten valokuvaajaopinnot, heräsi sisälläni tunne, että kunpa minäkin voisin. No nyt vuosi myöhemmin Veera on jo valmistunut ja minäkin olen saanut rohkeutta hakeutua valokuvaajaopintoihin ja pian pääsen aloittamaan ne. Muutenkin jos kaipaatte motivaatiota oman jutun tekemiseen, oli se juttu mikä tahansa, suosittelen seuraamaan Veeraa varsinkin Instagramissa ja siellä Veeran Storyja!

     

    Unelmien toteuttamisen vuosi 2019?

     

    Fysioterapia on edelleen se mitä haluan tehdä niin sanotusti päätyönäni. Sainkin kommentin, että eikö nyt vaan kannattaisi käydä tuo fysioterapeuttikoulu loppuun ennen uuden aloittamista. Ihanteellisin tilanne toki olisi ollut, että olisin kerennyt valmistua ja tehdä viimeisen harjoittelun ennen tätä, mutta elämä ei aina mene niin kuin suunnittelee. Fysioterapiakin on murroksessa, enkä välttämättä osaa sanoa mitä fysioterapia on esimerkiksi kymmenen vuoden päästä. Tietysti tietynlainen kuntouttava fysioterapian tulee pysymään ikuisesti, mutta siitäkin karsitaan koko ajan resursseja, enkä usko, että sellainen työympäristö motivoisi minua loputtomiin.

     

    Vuodelta 2019 toivon eniten kulkemista kohti omia unelmiani.

     

    Vähän aikaa sitten kirjoitinkin tänne ajatuksia millaisessa työssä haluaisin työskennellä valmistuttuani. Edelleenkään en tarkalleen tiedä mitä se käytännössä on, mutta jotenkin haluaisin tehdä tätä, eli kirjoittamista ja sisällöntuotantoa, ja fysioterapiaa, parasta olisi, jos voisin ne yhdistää. Valokuvausopinnot ovatkin minulle myös tietynlainen aikalisä hahmottaa mitä se oma juttuni käytännössä on.

     
    kamera_valokuvaus_opiskelu5 

    Opinnot suoritan pääsääntöisesti töiden ohessa, ainoastaan nyt alussa ne vaatii enemmän läsnäoloa, joten joudun jonkin verran vähentämään töitä. Toisaalta nyt olen vielä virallisesti opiskelija, eikä minulla ole edes fysioterapeutin töitä vielä tiedossa, joten jos en onnistu heti saamaan kokoaikaista työtä, pystyn senkin ajan käyttämään hyväksi saavuttaakseni omat unelmani ja tavoitteeni.

     

    Bloginkin suhteenkin olen ollut jotenkin hukassa. Sen lisäksi, että olen ollut aika loppuun palanut, olen kokenut tietynlaista paikallaan pysymistä blogin suhteen. Tuntuu, ettei tämä kehity niin kuin toivoisin. Kyse ei pelkästään ole lukijamäärien kasvusta, vaan itseni ja tekemiseni kehittymisestä. Eikä se tietenkään haittaisi, jos seuraajamäärät kasvaisi. Uskon, että oman osaamiseni kehittyessä valokuvaajaopinnoissa, motivaatio kasvaa blogin kirjoittamiseen. Sen kautta saan myös tuotettua tännekin laadukkaampaa sisältöä.

     
    kamera_valokuvaus_opiskelu2
    kamera_valokuvaus_opiskelu4 

    Suunta vuodelle 2019

     

    Se miten vuosi 2019 tulee järjestymään on vielä mysteeri. Miten arki ja elämä tulee järjestymään. Vuodelta 2019 toivon eniten kulkemista kohti omia unelmiani. Viikon päästä alkaa tosiaan tuo valokuvaajaopinnot. Tammikuussa aloitan myös viimeisen harjoitteluni. Onneksi tämä harjoittelupaikka on ennestään tuttu ja tiedän, ettei täällä ole samanlaisia haasteita mitä esimerkiksi edellisessä paikassa oli.

     

    Lisäksi alkuvuodesta teloin nilkkani ja nyt pitkän epäonnistuneen kuntoutuksen jälkeen, se joudutaan leikkaamaan. Onneksi minulla on mahtava ortopedi, jonka ammattitaitoon luotan 110 prosenttisesti. Niin ja se opinnäytetyö olisi kirjoitettava loppuun, mutta ehkä tuosta leikkauksesta seuraava neljän viikon jalkapakettiaika mahdollistaa sen kirjoittamisen loppuun.

     

    Unelmien toteuttamisen vuosi sisältäisi mielellään myös pienen matkan tässä vuoden ensimmäisten kuukausien aikana. Haaveilin vähän isommasta reissusta, mutta kuten jo alussa totesin, elämä ei mene niin kuin suunnittelee ja tuota matkaa täytyy siirtää myöhempään ajankohtaan.

     
    kamera_valokuvaus_opiskelu6 

    Minulla on nyt ollut käytössä Olympuksen PL9 ja olen tykännyt siitä enemmän kuin paljon. Nuo kuvat, joissa olen itse PL9:n kanssa on otettu Olympuksen PL5, ja huomaa kyllä kuvanlaadussa, ettei kamerat ole ikuisia. Sen vuoksi itselle sopivan kameran löytäminen on tärkeää. Varsinkin, jos haluaa vain ottaa hyviä kuvia, muttei sinänsä tee sitä ammattimaisesti, ei kameraan kannata sijoittaa tuhansia euroja, sillä muutamilla satasilla saa jo erinomaisesti siihen sopivia laadukkaita kameroita. Tänään on muuten viimeistä päivää tarjouksessa Olympyksen PL9 600 eurolla ja kaupanpäälle saa M.Zuiko Digital ED 30 mm 1:3.5 Macro -objektiivin. Tarjoukseen pääset tästä. (Ei kaupallinen linkki)

     

    Millaisia haaveita teillä on vuodelle 2019?

     

  • Joko luit nämä postaukset

    6 Comments

  • Avatar
    Reply Mira / Blinger Shimmer -blogi 2.1.2019 at 11:42

    Valokuvausopinnot kuullostavat hyvältä. Ja näinhän se on, että joskus asiat eivät tule ihan parhaimpana ajankohtana, mutta kun on tarpeeksi motivaatiota niin kyllä ne asiat saa järjestymään 🙂

    Ihanaa uutta vuotta 2019 <3

    • Avatar
      Reply Annukka Vuorela || @happyannukka 2.1.2019 at 23:10

      Asioilla on tosiaankin tapana järjestyä. Ne eivät ehkä, tai todennäköisesti, mene niinkuin minä kuvittelen, mutta jotenkin järjestyvät. Uskon kohtaloon, joka on jo päättänyt, että miten tämä tilanne tulee järjestymään, ja minun tehtävänä on ottaa hetki kerrallaan. Ihanaa uutta vuotta sinullekin <3

  • Avatar
    Reply Marjo 2.1.2019 at 21:48

    Ihan mielettömästi onnea vielä tätäkin kautta Annukka! Ihan superjuttu, että aloitat valokuvausopinnot.
    Ikävämpää on toki tuo nilkkasi, joka joudutaan nyt operoimaan. Mutta toisaalta pääasia on se, että jalkasi saadaan sitten
    ammattilaisen toimesta kuntoon ja pääset taas liikkumaan.
    Uskon, että asiat järjestyvät tavalla tai toisella ja tästä vuodesta tulle joka tapauksessa hyvä vuosi sinulle.
    Hyvää uutta alkanutta vuotta Annukka <3

    • Avatar
      Reply Annukka Vuorela || @happyannukka 2.1.2019 at 22:39

      Kiitos Marjo <3 Parempi, että tuo nilkka korjataan, kun se kuitenkin rajoittaa aika paljon, ja mun ortopedi on hoitanu aikasemminkin mut kuntoon, niin en epäile yhtään, etteikö nytkin niin tapahtuisi. Asioilla on tapana kyllä järjestyä, ja eikös se sanontakin mene niin, että kun mikään ei ole varmaan, niin kaikki on mahdollista. Ihanaa uutta vuotta sinullekin Marjo! Toivottavasti pian nähdään!

  • Avatar
    Reply hanna 3.1.2019 at 20:15

    Hirveä määrä tsemppiä nilkan leikkaukseen ja muutenkin tulevaan vuoteen! Hyvällä mallilla on sinulla suuret linjat 🙂

    hanna
    http://www.hannamariav.com

  • Avatar
    Reply mia malmi 4.1.2019 at 07:18

    Onnea opiskelupaikasta ja tsemppiä nilkkaleikkaukseen! Sulla on hyvä suunta tekemisessäsi. Itsellä on muutamia haaveita tulevalle vuodelle, pitää tehdä lujasti töitä niiden saavuttamiseksi.💕

  • Leave a Reply