Odotathan vielä hetken.

Instagram

  • Tavoite ilman suunnitelmaa on vain toive. Mulla on tavoite, tai mun mielestä paremminkin unelma, jonka toteuttamisen aloittaminen tuntuu vaikealta. Ideat ovat olleet jotenkin sekavina päässä. On ollut vaikea hahmottaa mistä lähtee niitä toteuttamaan, sillä kaikkea tuskin pystyn toteuttamaan kerralla.
💫
Mun unelmaan sisältyy juttuja, joihin tarvitsen muita. En ole osannut hahmottaa lähdenkö toteuttamaan niitä mitä pystyn itse, vai lähdenkö heti etsimään niitä, jotka omalla tavallaan jakaavat mun unelman.
💫
Olen yrittänyt kirjoittaa paperille To do-listaa, mutta senkin kautta hahmottaminen on ollut vaikeaa. Pystyn kyllä listaamaan mitä haluan, mutta lista ei visualisoi sitä mistä aloitan. Oon visuaalinen ja kineettinen (eli tekemällä oppiva), joten unelmakartan tekeminen auttoi konkretisoimaan unelmat.
💫
Koska uskon, että oikeat ihmiset tulevat, kun niille oikea aika on, eikä niitä löydä etsimällä. Varsinkin kun puhutaan intohimoista, joita ihmisillä, joiden kanssa haluan luoda jotain uutta, pitää olla.
💫
Aloitan niistä asioita, joita pystyn jo itsekseni toteuttamaan, ja joku päivä mulla on ympärillä ihmisiä, jotka jakavat mun intohimot, ja haluavat myös luoda jotain uutta.
💫
Ootko sä tehny unelmakarttoja unelmien toteuttamista varten?

#inspiraatio #unelma #unelmaduuni #yrittäjyys #intohimo #luovuus #hyvinvointi #onnellisuus #dreambig #passionproject #womeninspiringwomen #inspiration
 #ipreview via @preview.app
  • Tällä hetkellä elämä on yhtä kuin työ. Päivät teen omia projekteja, jotka toivottavasti joku päivä maksavat palkkansa, mutta tällä hetkellä niistä on enemmän menoja kuin tuloja. Illat ja yöt vietän tehden palkkatöitä, jotta saan jääkaappiin jotain ja vuokrat maksettua. Välillä, ja oikeastaan aika usein, miettii, että onko tässä mitään järkeä.
💎
Olisi vain helpompi vain elää varman päälle. Ajatuksiin nousee vähän väliä erilaisia pelkoja. Entä jos epäonnistunkin totaalisesti. Epäonnistumisia en sinänsä pelkää, kunhan niistä on mahdollista nousta, mutta jos tuleekin sellainen, josta ei enää noustakaan. Jos vain tekisin työtä, josta saan varman tilin, vaikka se ei olisikaan unelmani.
💎
Mut on kasvatettu sitkeäksi, siihen, että elämässä tulee aina pyrkiä eteenpäin. Se ei tarkoita isompaa palkkaa, tai korkeampaa titteliä, vaan sitä, että pyrkii toteuttamaan niitä asioita, joista unelmoi. Sitkeyden lisäksi olen saanut myös muita ominaisuuksia, joita olen pitänyt vahvuutenani, mutta ne onkin tuomittu ulkopuolelta jopa outoudeksi tai ainakin lapselliseksi. Päivällä olin kuuntelemassa @armanalizad:n tarinaa unelmien saavuttamisesta. Ja juuri ne ominaisuudet, joista olen epävarma ulkopuolisten tuomitsemisen vuoksi, ovat niitä asioita, jotka on vieneet Armanin siihen pisteeseen missä hän nyt on.
💎
Joten aion olla jatkossakin outo ja lapsenmielinen, ja kaiken epätoivon keskellä uskoa siihen, että joku päivä tämä työ kantaa eteenpäin.
💎
Kiitos @akvamariinishowroom tästä todella inspiroivasta ja motivoivasta mahdollisuudesta päästä kuulemaan Armanin tarinaa unelmien toteuttamisesta. (Tapahtuma oli pr-tilaisuus)
.
.
.
.
.
. 
#akvamariinishowroom #unelmientyöpäivä #unelmistatotta #unelma #motivaatio #työ #työhyvinvointi #hyvinvointi #onnellinen #taide #kiasma #art #womenempowerwomen #bosslady #girlpwr
  • Little bubbles never killed nobody.🥂🥂
🔸️
Kerran eräs henkilö sanoi, että 
35-vuotiaana ihminen on keski-ikäinen. Eli enää puolet elämästä olisi jäljellä. Tuolloin itselläni oli vielä muutamia vuosia tuohon lukuun, mutta jonkinlaisen ahdistuksen se sai silti aikaan tähän päivään asti.
🔸️
Tänään tuo maaginen "keski-iän" luku tuli täyteen ja onneksi samalla tuli tunne, että eihän tässä vielä missään puolessa välissä olla menossa. Nyt oikeastaan ollaan vasta ihan alussa.
🔸️
Joten HBD to me nyt ja seuraavat 50 vuotta.🎉🎉
🔸️ #synttärit #shampanja #kuplivaa #ruinart #juhla #hbd #bday #35 #champagne #rose #macarons #champagnelover #sparkling #onnellisuus #happiness #life #elämä #positivelife #vieläkerkee #viini #goodwine #winelover
  • Somen aitous on herättänyt keskustelua paljon. En näe kuvien muokkaamisessa mitään väärää, kunhan siinäkin pysyy järki kädessä. Se, että haluaa poistaa otsassa olevan jättifinnin, joka siinä ei muutenkaan aina ole, on ihan ok. Siinä vaiheessa kun oma kuva muokataan jonnekin ihan toiseen paikkaan kuin missä se on otettu, raja menee yli.

Ensimmäistä kuvaa olen muokannut. Olen muokannut kuvassa valotuksia, värisävyjä ja lisännyt filterin. Ensimmäiseksi muokkasin puhelimen Lightroomissa valotuksia ja sävyjä. Sitten lisäsin VSCO:n filtterin. Lopuksi säädin vielä valotuksia yms. Instan omalla editorilla. Toinen kuva on täysin muokkaamaton.

Kaipaan enemmän keskustelua mediakriittisyydestä. Toivoisin, että ymmärrettäisiin ilman, että avataan kaikki mitä kuvissa on muokattu, kuvien olevan käsiteltyjä, eivätkä edusta 100% aitoa tilannetta. 
Mediakriittisyys ei tarkoita sitä, että kritisoidaan käsiteltyjä kuvia käsittelyn vuoksi, vaan että ymmärretään niiden olevan käsiteltyjä, eikä sen vuoksi vastaa täysin todellisuutta.
  • Ihastuin Uunifetapastaan sen maun ja erityisesti helppouden vuoksi.
💚
Kaipasin sen rinnalle vaihtelua, joka olisi kuitenkin yhtä helppoa valmistaa, jolloin syntyi resepti Vihreään uunifeta-pastaan.
💚
Resepti löytyy nyt blogista👉🏻 Suora linkki profiilissa
  • Parikymppisenä olin varma, että tässä vaiheessa minulla olisi jo ura hyvässä putkessa, oma talo, lapsia ja hyvä mies rinnalla. Mitään näistä ei tällä hetkellä ole, ja en tiedä koenko nyt jotain ikäkriisiä.
🔸️
Parin viikon päästä tulee 35 täyteen ja tavallaan elämä on siinä vaiheessa kuin se on monella kymmenen vuotta nuoremmalla. Toisaalta noiden kymmenen vuoden aikana olen kokenut paljon sellaisia asioita, joista monella kaksvitosella ei ole hajuakaan. Kokemukset ovat olleet niin hyviä kuin pahojakin, opettavaisia, mutta myös viihdyttäviä.
🔸️
Tunnen kuitenkin jonkinlaista epäonnistumista, vaikka samaan aikaan tiedosta, että olen omista lähtökohdistani pärjännyt erinomaisesti. En tiedä johtuuko tämä epäonnistumisen tunne siitä millaisia odotuksia yhteiskunnalla on vai johtuuko se siitä millaisia odotuksia itselläni oli parikymppisenä.
🔸️
Toisaalta jossain määrin nuo parikymppisen unelmat on muuttuneet. Mukaan on tullut realismi. Helsingistä tuskin koskaan tulen taloa saamaan (koska hinta), ja nykyään haaveilenkin omasta talosta Italiasta, viinitarhojen keskeltä. Lapsia en tiedä tulisinko koskaan saamaan, vaikka olisikin muuten lähtökohdat siihen, sekin on ok. Jos minut on tarkoitettu äidiksi, tulen äidiksi jollain tavalla. Jos ei ole tarkoitettu, sekin on ok. Tavallaan löysin elämäni miehen, mutta elämä tuli meidän väliin. Välillä koen elämälle siitä katkeruutta, mutta lopulta se katkeruus on vain minulta pois, joten sekin on turhaa.
🔸️
Pitää vain elää hetki kerrallaan, asioihin voi pyrkiä, mutta sen jos minkä olen oppinut, että elämää ei voi suunnitella.
🔸️
Kokeeko kukaan muu paineita yhteiskunnan odotuksista?
  • Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille!
🍓
Itse muistelen mielessäni äitiäni ja isoäitiäni, joka oli käytännössä äitini, ja mahdollistan töissä äideille ilon ja onnen hetkiä.
🍓
Toivottavasti kaikkien äitien aamu on alkanut hyvin harmaasta aamusta huolimatta. Parasta väriterapiaa harmautta vastaan on värikäs ruoka. Hyvä ruoka, parempi mieli ja siihen kun vielä yhdistää värit, harmauskaan ei haittaa niin paljoa.
  • Olisinpa valmistujaispäivän aamuna herännyt ilosta hyppien, mutta ennen kuin se edes tuli mieleeni, oli siellä pyörinyt monta muuta ajatusta.
▫️▫️
Kuvittelin tässä valmistuessani olevani onneni kukkuloilla, mutta vieläkään en koe mitään erityistä iloa. Ehkä tämän kaiken tunteettomuuden takana on pelko työllistymisestä.
▫️▫️
En minä pelkällä fysioterapeutin tutkinnolla mitään tee, eikä tällä kaikella työllä ole merkitystä, jos en pääse töihin. Vasta siinä vaiheessa, kun on työpaikka, voin sanoa valmistuneeni.
▫️▫️
Se palo, joka on aitoa unelmaa kohtaan, ei anna mahdollisuutta luovuttaa.
▫️▫️
Blogissa koko tarina kaikkineen vastoinkäymisineen unelman eteen työskentelemisestä.
👉🏻Suora linkki profiilissa.
🦄
  • Ensimmäinen aamu virallisesti fysioterapeuttina alkoi Vapun teeman mukaisesti munkkikahveilla saarimaisemissa. 🎉
Tänään juhlimiset on maltilliset, ehkä vähän simaa ja kakkua. Huomenna työpäivä, mutta ei vielä fyssarina.
🎉
Illalla blogi päivittyy ajatuksilla omien asenteiden ja pelkojen voittamisesta sekä mitä nyt valmistumisen jälkeen.
  • Tänään on avattu terassikausi grilliruuan ja sangrian kera.
🍹🥩
Vielä piti farkkutakki pitää päällä, mutta enää ei tarvitse odottaa pitkään, että senkin saa jättää kotiin.
☀️🕶
  • Viimeinen viikko menossa sairaslomaa. 🙌🏻 Tänään oli ihana jumpata, kun salin kattoikkunasta paistoi aurinko. Ihan kuin olisi ollut ulkona.☀️☀️
🔸️
Sen neljän viikon aikana, kun makasin 99% vain kotona, kaikki normaalit rutiinit katosi. Olen nyt yrittänyt saada liikunnasta taas rutiinin. Vaikka treenit ovat vielä melko kevyitä, niin kun nyt käyn säännöllisesti ja riittävän usein liikkumassa, on tapa helpompi pitää yllä sitten arjessakin.
🔸️
Sain muuten viestin, että miten voin olla salilla, kun olen sairaslomalla. Ihan vaan selvennykseksi, että ennen kuin voin palata töihin, pitää tuota leikkattua nilkkaa vahvistaa, jotta se kestää työskentelyn.
🌴🌴
Summer came in the gym.☀️☀️

Follow Me!

  • Vastauksia kysymyksiin elämästä

    Monessa blogissa on kiertänyt haaste, jossa on ollut kysymyksiä elämästä. Koska luovuus on vielä vähän hukassa, päätin itsekin tarttua tähän haasteeseen valitsemalla itseni mielestä mielenkiintoisimmat kysymykset. Haasteen myötä monesta bloggaajasta on tullut uusia puolia esiin ja joidenkin kohdalla jopa näkemys ihmisestä on jossain määrin muuttunut. Vielä kun pääsin tälläisten kautta tutustumaan teihin, jotka olette siellä ruudun toisella puolella.

    Mitä rakastat?

     

    Rakastan hitaita aamuja ja auringon valoa. Rakastan myös tuoreita mustikoita, ja onnellisimmillani olen kun saan istua metsässä syömässä suoraan mustikanvarvuista poimittuja mustikoita. Rakastan myös taidetta ja musiikkia. Ne helpottavat, kasvattavat ja viihdyttävät minua. Rakastan hassuja eläimiä. Rakastan kahlata lämpimässä merivedessä ja upottaa varpaat kuumaan hiekkaan. Rakastan merta.

     

    Missä olet tosi hyvä?

     

    Olen hyvä organisoimaan asioita. Olen erittäin tehokas, kun päätän olla. Olen myös hyvä päättämään olematta tehokas. Olen hyvä laiskottelemaan ja olen hyvä tekemään monia asioita yhtä aikaa. Olen hyvä muistamaan tiettyjä asioita (esim. numeroita), mutta olen myös erittäin hyvä unohtamaan tiettyjä asioita. Tarjoilijan työssä olen hyvä, ja toivottavasti minusta tulee vähintäänkin yhtä hyvä fysioterapeutti.

     

    Mikä tai kuka saa sydämesi lyömään nopeammin?

     

    Pandat, koalat ja pingviinit. Nykyään myös pörröiset pöllöt. Myös epäoikeudenmukaisuus ja julmuus saavat sydämen hakkaamaan, mutta ei hyvässä mielessä. Lisäksi elämässäni on muutamia ihmisiä, joiden näkeminen saa sydämen lyömään muutaman iskun ylimääräistä. Kyse ei valitettavasti ole Amorin iskuista, vaan nämä ihmiset saavat minut hyvälle tuulelle ja siksi olen innoissani heidän näkemisestä.

     

    Mikä tai kuka saa sinusta parhaat puolet esiin?

     

    Hah, tähän olisi helpompi vastata kuka saa minusta huonoimmat puolet esiin. Tätä hetken miettiessäni totesin, että lähes jokainen ihminen, joka on minun elämässä, saa joitain hyviä puolia esiin minussa. Ainoastaan ne, jotka saavat huonot puoleni esiin, eivät taida tuoda juurikaan hyviä puoliani saada esiin. Ainakaan en kerkeä sitä huomata huonojen puolien joukosta.

     
    happyannukka_life
     

    Mitä haluaisit oppia?

     

    Helpompi olisi sanoa, että mitä en halua oppia. Haluaisin oppia kaiken, mutta se ei taida olla mahdollista. Tällä hetkellä haluaisin oppia käyttämään kunnolla Photoshopia, sillä en tajua miten sen käyttö voi vaan olla niin hankalaa. Laajemmassa mittakaavassa haluaisin oppia hyväksymään asiat sellaisena kuin ne on, ja olemaan kantamatta kuormaa niistä enää myöhemmin. Lisäksi haluaisin oppia sanomaan enemmän ei. Olen tässä kehittynyt paljon loppuun palamisen ja epäluotettavien ihmisten kautta, mutta silti monessa asiassa pitäisi osata vielä sanoa ei. Olen yrittänyt oppia olemaan liikaa miellyttämättä muita, mutta siinä on vielä paljon tehtävää.

     

    Mistä haluaisit tietää lisää?

     

    Tähänkin on osittain sama vastaus kuin edelliseen, haluaisin tietää kaiken. Siis haluaisin tietää kaiken saatavilla olevan tiedon. En haluaisi osata lukea ihmisten ajatuksia, sillä valitettavasti olen törmännyt hyvinkin ilkeisiin ihmisiin, enkä todellakaan halua tietää mitä heidän päässä liikkuu. Sellainen negatiivisuus vain vetäisi mukanaan.

     

    Konkreettisempien asioiden suhteen haluaisin tietää lisää fysioterapiasta, kehittyä fysioterapeuttina, sillä se matka on vasta alkamassa ja siinä on PALJON asioita, joita en tiedä. Valokuvauksestakin haluan tietää paljon lisää, ja nyt onneksi siihen on taas enemmän aikaa panostaa.

     

    Lisäksi haluaisin tietää enemmän ihmisoikeustilanteesta maailmalla ja mm. yritysten vaikutuksesta siihen. Olen saanut muutaman ihan mielenkiintoisen yhteistyöehdotuksen, mutta en ole ihan varma onko kyseisten yritysten toiminta omien arvojeni mukaista kaikilta osin, ja tiedon löytäminen on vaikeaa. Joko tietoa ei ole saatavilla, koska sille ei ole ollut tarvetta tai sitten sitä ”piilotellaan” jostakin syystä. Aiheeseen liittyen Maria Veitola mainosti Instagramissa Foodoraa. Mainoksesta nousi haloo, koska Maria on vahva oikeuden puolustaja. #justice4couriers on nostanut esiin Foodoran (ja myös Woltin) kuskien työn epäkohdat, erityisesti palkkauksen suhteen. Maria toteaa kuvan kommenteissa, ettei ollut perehtynyt ennen yhteistyön sopimista yritykseen riittävän hyvin. Harmillinen tilanne, jonka itse toivon pystyväni välttämään. Toisaalta olen kyllä itsekin käyttänyt Woltia silloin tällöin, ja tunteeni sen suhteen on ristiriitaisia. Se että kotiinkuljetukseni työllistää jonkun, jonka muuten on vaikea työllistyä esim. kielitaidon puutteen vuoksi, on hyvä asia. Niin taloudelliselta kuin sosiaaliselta kannalta. Lisäksi tilaan yleensä ruokaa joltain pienyrittäjältä, jolla tuen myös hänen työtään. Toisaalta tuntuu pahalta, että tuen yritystä, jonka työnantajarooli on kyseenalainen työoikeuksien suhteen. Kuljetusfirmojen totaaliboikotti toki vaikuttaisi tähän jossain vaiheessa, mutta olisiko se boikotti sitä ennen kuitenkin vaikeuttanut liikaa näiden pienyrittäjien toimeentuloa. Ehkä paras tapa tähän on puuttua tuoda tilannetta esiin, jolloin ko. yrityksille syntyisi paine muuttaa tilannetta. Niin suuri vaikuttaja en ole, että yksin siihen pystyisin, mutta jos tarpeeksi puuttuisi tilanteeseen, mahdollisuus muutokseen syntyisi. Kannattaa käydä tutustumassa tuohon #justice4couriers -kampanjaan.

     
    happyannukka_life3
     

    Mitkä unelmasi olet saavuttanut?

     

    Olen saavuttanut aika monta unelmaa. Olen haaveillut fysioterapeutin opinnoista lukiosta lähtien, mutta uskoin vielä viisi vuotta sitten, ettei minusta kyllä siihen olisi. Ihmiskeho on niin monimutkainen, etten ikinä voisi pärjätä fysioterapeuttina. Nyt kuitenkin olen fysioterapeutti. Tosin aika kaukana vielä valmiista, paremminkin sanottuna olen nyt epävarma fysioterapeutti, jolla on vielä paljon opittavaa. Mutta koska olen jo päässyt tähän pisteeseen, pääsen varmasti jossain vaiheessa tuosta epävarma-liitteestä eroon, ainakin suurimmaksi osaksi. Tietynlainen nöyryys on hyvä jäädä. Tällä hetkellä suurimmat unelmien saavuttamiset liittyvät työhön. Työhön liittymättömien unelmien toteutuminen vielä odottaa, niiden aika ei ole vielä tullut.
     

    Mitä tekisit, jos et voisi epäonnistua?

     

    Perustaisin oman yritykseni heti. Olen sen hyvin todennäköisesti jossain vaiheessa perustamassa, mutta sitä ennen minun pitää luoda itselleni turvaverkko, jos yrittäjyys ei heti kantaisikaan niin vahvasti kuin pitäisi tai pahimmassa tapauksessa ei kantaisi ollenkaan. No oikeastaan kantamattomuus ei ole ongelma, sillä jos idea A ei toimisi, pitäisi kehittää idea B. Sille ajalle tarvitsee kuitenkin sen turvaverkon.

     

    Olen lukenut myös monen muun vastausta samaan kysymykseen, ja todella monella oli, että perustaisi oman yrityksen, jos ei voisi epäonnistua. Harmi, että yhteiskunnan rakenteet ovat tehneet yrittäjyydestä niin pelottavaa, että moni haaveilee siitä, mutta kynnys toteuttaa sitä unelmaa on liian korkea.

     
    happyannukka_life5
     

    Miten muuttaisit maailmaa, jos kaikki olisi mahdollista?

     

    Itseasiassa pari päivää sitten keskustelin ystäväni kanssa siitä, että voisiko maailma olla täydellinen. Ettei mitään pahaa tapahtuisi. Ei olisi väkivaltaa, sotia, rikollisuutta, sairauksia. Ihmiset eläisivät elämänsä onnellisina ja kuolisivat aikanaan kivuttomasti. Vaikka tavallaan haluaisin sanoa, että maailmassa ei olisi pahuutta, toisaalta koen, että hyvän ja pahan välillä pitää olla tietynlainen tasapaino. Ilman pahaa, ei olisi hyvääkään. Ainakaan emme ymmärtäisi mitä hyvä on.
    Jos mietitään realistisesti, että mitä muuttaisin maailmassa, jos kaikki olisi mahdollista, niin kukaan ei kokisi yksinäisyyttä. Yksin kaikki elämän tuomat vastoinkäymisetkin tuntuvat suuremmilta, ja yksinäisyys ilman vastoinkäymisiäkin tuhoaa ihmisen sisintä.

     

    Miksi sinut kannattaa tuntea?

     

    Minun kanssa elämä ei ole koskaan tylsää, kunhan omaa vähän seikkailumieltä. Olen aina valmis uusiin seikkailuihin. Ja jos pääsee tarpeeksi lähelle minua, taistelen viimeiseen asti rakkaitteni puolesta.

     

    Milloin viimeksi teit jotain uutta?

     

    Tämä on vaikea kysymys. Jouduin toden teolla miettimään milloin olen viimeksi tehnyt jotain uutta. Varmasti pieniä asioita tulee paljonkin, mutta ne jäävät jonnekin sinne arjen sekaan, eikä niitä edes huomaa. Aikani mietittyä, luulen, että viimeisin uusi asia oli Indesignin (graafisen suunnittelun ohjelma) ja Photoshopin opettelua. Ja eräässä tilanteessa sanoin ensimmäistä kertaa ei ainoastaan sen vuoksi, että minulla on oikeus siihen.

     

    Onko jotain, josta sinun kannattaisi päästää irti?

     
    On, paljon asioita, joista ehkä joskus avaudun tai sitten en.
     

    Mikä yksi asia sinun kannattaisi muuttaa heti, jotta voisit paremmin?

     

    Tämä neljän viikon sairasloma opetti kyllä miten tärkeitä rutiinit ja sellainen perusaktiivisuus on hyvinvoinnille. Nyt nuo rutiinit ja perusaktiivisuus on enemmän ja vähemmän kadoksissa, jonka vuoksi olokin on vähän kurja. Mutta kunhan pääsen taas takaisin normaaliin elämään, niin eiköhän se hyvinvointikin kohene samalla.

     
    happyannukka_life2
     

    Millaisiksi saat muut ihmiset tuntemaan itsensä?

     

    Koen, että olen avoin ja minua on yleensä helppo lähestyä. Tosin olen aika temperamenttinen, joten välillä se saattaa joitakin vähän pelottaa. Haluan tuoda jokaisen erityisyyttä esiin, sillä jokaisessa meissä on jotain mitä kenessäkään muussa ei ole. Se jokin on syntynyt omien kokemusten, tunteiden ja myös geenien kautta.
    Tähän kysymykseen on vaikea vastata muiden puolesta, sillä toisen ajatuksia ja tunteita ei voi lopulta kukaan toinen tietää. Toivon kuitenkin, että saan tuntemaan toiset olevansa hyviä tyyppejä. Tietysti läheisten ihmisten toivon saavani tuntemaan itsensä tärkeiksi, sillä sitä he kaikki ovat minulle.

     

    Oletko oman elämäsi ohjissa vai tapahtuvatko asiat sinulle?

     

    Uskon, että asiat tapahtuvat minulle, enkä voi hallita asioita, joita elämä tuo eteeni. Voin kuitenkin itse päättää miten reagoin noihin asioihin. Annanko niille tilaa elämässäni vai onko ne lopulta turhia. On asioita, joihin haluan reagoida tietyllä tavalla, mutta en osaa vielä ja joudun kehittämään itseäni, jotta pystyn reagoimaan niinkuin haluan. Uskon kohtaloon, ja siihen, että jokaisen elämä on jossain määrin käsikirjoitettu. On päätetty, että tietyt asiat joutuu kohtaamaan elämässä. Sitä mitä niistä seuraa on jokaisen omissa käsissä. Jos jokainen saisi päättää mitä elämä tuo eteen, tuskin kukaan haluaisi itselleen vakavia sairauksia, tuskaa, kuolemaa, kipua jne.

     

    Haastan Mira-Marien Always somewhere else -blogista vastaamaan näihin kysymyksiin. Monista näistä ollaan keskusteltukin, ja hänellä on hyviä ajatuksia niistä, joten ehkäpä niiden kautta itsekin opin uusia puolia Mira-Mariesta ja itsestänikin.

     

    Kuvat on Kiasmasta Hrafnhildur Arnardóttirin Shoplifter-näyttelystä. Teos koostuu keinotekoisesta hiuksesta ja sitä saa silittää hellästi (kuin ujoa vanhaa mammuttia). Rakastan kosketella kaikkea. Tuntea eri materiaalit sormenpäissä. Tuntoaistilla on merkittävä vaikutus, sillä hellät silitykset rauhoittivat. Näyttely on esillä aina syyskuun puoleen väliin asti, joten silittelemään pääsee useamminkin. Aina kuun ensimmäisenä perjantaina Kiasmaan on vapaapääsy, ja perjantaina 12.4.2019 opiskelijat pääsevät ilmaiseksi (opiskelijakortilla) tutustumaan Kiasman näyttelyihin.

     

    Kuvat minusta Tanja Forsblom

    happyannukka_life4
     

    Herättikö nämä kysymykset teissä miettimään jotain asioita omasta elämästä?

     

  • Joko luit nämä postaukset

    5 Comments

  • Avatar
    Reply Mira / Blinger shimmer -blogi 8.4.2019 at 12:14

    Ihanan värikkäitä nuo kuvat – piristävät varsinkin näin ankean harmaana maanantaipäivänä 🙂

  • Avatar
    Reply Marjo 8.4.2019 at 15:43

    Oli kiva lukea vastauksiasi ja oppia tuntemaan sinut paremmin💛
    Kaisan näyttely on värikäs ja ihanan pehmeä.

  • Avatar
    Reply Emma 8.4.2019 at 17:22

    Ihanan uudenlaisia kysymyksiä, joiden vastauksia joutuu vähän pohtimaankin! 🙂 Vastaukset kertovat paljon ihmisestä 🙂

  • Avatar
    Reply Jasmin 11.4.2019 at 09:26

    Johan on värikkäitä kuvia ja mietteliäitä kysymyksiä 😉 Hyvin kirjoitettu!

  • Avatar
    Reply Mia 11.4.2019 at 14:25

    Hyviä’ kysymyksiä, joihin voisi itsekin pohtia vastauksia. 🙂

  • Leave a Reply